Pelko toimeentulon menettämisestä syö nuorten arkea

Nuorten arkea määrittää yhä useammin pelko toimeentulon menettämisestä. Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin mukaan suomalainen yhteiskunta on rakentunut lupaukselle, jonka mukaan kouluttautuminen takaa työllistymisen ja vakaamman tulevaisuuden. Nyt tuo lupaus on murtumassa. Nuorisobarometrin 2025 tulokset osoittavat, että nuorten tulevaisuususko horjuu tavalla, joka heijastaa syvempää yhteiskunnallista epävarmuutta.

SAMOKin tiedotteen (11.3.2026) mukaan 70 prosenttia nuorista kokee jatkuvaa painetta työllistymisestä. Yli puolet nuorista kokee paineita korkeakoulutuksesta, ja järjestelmä ohjaa heitä tekemään alanvalinnan heti ensimmäisellä yrittämällä – tilanteessa, jossa työelämä ja yhteiskunta muuttuvat nopeammin kuin koskaan.

Opiskelupaikan vastaanottaminen merkitsee ensikertalaisuuden menettämistä, vaikka ala osoittautuisi sopimattomaksi jo opintojen alkuvaiheessa. Tämä rakenteellinen jäykkyys pakottaa nuoria tekemään ratkaisuja, jotka eivät perustu omaan harkintaan vaan pelkoon toimeentulon menetyksestä. Opiskelupaikan vastaanottamatta jättäminen voi johtaa työttömyysturvan menetykseen tai toimeentulotuen perusosan alentamiseen – konkreettisiin seurauksiin, jotka ohjaavat nuorten valintoja enemmän kuin oma kiinnostus tai tulevaisuuden suunnitelmat.

SAMOKin puheenjohtaja Helena Maijanen korostaa, että järjestelmän on muututtava vastaamaan nuorten todellisuutta.

”Opiskelijoiden jo valmiiksi kasvaviin paineisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin yhtenä ratkaisuna olisi mahdollistaa ensikertalaisuuden säilyttäminen 60 opintopisteeseen asti, joka helpottaisi paineita alanvalinnasta”, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin  puheenjohtaja Helena Maijanen (11.3.2026).

Opiskeluaika ei ole vapaata etsimistä vaan selviytymistä

Suomen opiskelijakuntien liiton mukaan nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen edellyttää rakenteita, jotka tuottavat yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kannustavat kokeilemaan. Tämä tarkoittaa paitsi joustavampaa opiskelijavalintaa myös sosiaaliturvaa, joka ei rankaise virheistä tai alanvaihdosta.

Opintojen aikainen työssäkäynti voi hidastaa opintojen etenemistä ja lisätä kuormitusta, jos opiskelijalla ei ole riittävästi aikaa palautumiseen. SAMOKin mukaan oikeus päätoimiseen opiskeluun ei saisi olla kiinni opiskelijan taloudellisesta taustasta. Esitetty vaatimus korostuu erityisesti nykyisessä taloustilanteessa, jossa epävarmuus kasautuu nuorille.

Helena Maijasen mukaan ei ole yllättävää, että nuoret kokevat kohtuuttomia paineita, kun eletään ennenäkemättömän poikkeuksellista aikaa ja murrosta yhteiskunnassa.

 ”Aika, jota aikaisemmat sukupolvet eivät ole kokeneet ja jossa elämme, vaatii luovia ratkaisuja ja ennen kaikkea panostusta koulutukseen. Koulutus takaa turvaa ja väyliä vakaaseen tulevaisuuteen.”

Nuoret haluavat kouluttautua – mutta rakenteet eivät tue sitä

Vaikka paineet ovat kovia, nuorten koulutusmotivaatio on edelleen vahva. SAMOKin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon ja 70 prosenttia uskoo saavuttavansa haluamansa koulutustason. Liiton mukaan yhteiskunnan vastuulla on luoda puitteet tämän halun toteutumiselle.

Keskeisiä tekijöitä ovat laadukas koulutus, riittävä toimeentulo ja saavutettava työelämä. SAMOK esittää, että koulutukseen tulisi panostaa riittävällä perusrahoituksella, harjoitteluita tulisi tukea harjoitteluseteleillä ja opiskelijat tulisi ottaa mukaan yleistuen kokeiluun.

Maijasen mukaan nuoruuden ja erityisesti opiskeluaikojen tulisi toimia ajankohtina, jolloin voi etsiä itseään, kokeilla ja tutkia asioita, esimerkiksi löytää yhteisöjä ja verkostoja erilaisten järjestöjen kautta. ”Tämä kuitenkin vaatii panostusta toimeentuloon ja joustoa opiskeluiden vaatimuksiin”

Epävarmuus ei ole yksilön vaan järjestelmän ongelma

Opiskelijoiden kasvavat paineet eivät ole irrallinen yksilöiden kokemus, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista ristiriitaa. Toimeentulon menettämisen pelko on seurausta siitä, että työväenluokan harteille on siirretty yhä enemmän riskiä ja epävarmuutta, samalla kun pääoma hyötyy joustavista ja epävarmoista työmarkkinoista. Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten kapitalistinen järjestelmä ulkoistaa kustannukset ja keskittää hyödyt.

Kuka palauttaisi nuorten uskon huomiseen?

Suomen opiskelijakuntien liiton mukaan nuorten tulevaisuususko ei palaudu ilman rakenteellisia uudistuksia. Järjestelmän on tunnustettava, että nuoret elävät ajassa, jossa epävarmuus ei ole poikkeus vaan normi. Siksi koulutuksen, sosiaaliturvan ja opiskelijavalintojen on tuettava kokeilua, virheitä ja uudelleen yrittämistä.

Liiton mukaan yhteiskunnan vastuulla on luoda puitteet, joissa nuoret voivat rakentaa tulevaisuuttaan ilman kohtuutonta painetta. Tämä edellyttää poliittista tahtoa ja investointeja – ei vain sanoja, vaan konkreettisia tekoja.

---