Porvariyhteistyö vahvoilla

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 13/2007.

Presidentti Tarja Halonen avasi keskiviikkona vuoden 2007 valtiopäivät. Päähuomion avajaispäivän puheenvuoroissa sai äänestysaktiivisuuden alennustila. Vaaleissa äänioikeuttaan käytti vain vajaat 68 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on alhaisin luku sitten vuoden 1945 eduskuntavaalien.

Ratkaisuksi äänestysaktiivisuuden parantamiseksi esitettiin muun muassa vaalijärjestelmän muuttamista niin, että paikkajako vastaisi paremmin äänestäjien tahtoa. Myös äänestämistä ehdotettiin helpotettavaksi laajentamalla ennakkoäänestystä sekä kehittämällä sähköisiä äänestysjärjestelmiä.

Varsinaisia äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia politiikan sisällöllisiä syitä ei kukaan pohtinut. Huomiotta jäivät niin politiikan vaihtoehdottomuus, vaalikeskustelujen laimeus, vaihtoehdoista vaikenevan median rooli sekä kansan pettymys valtapuolueiden uusliberalismia myötäilevään käytännön politiikkaan.

Hallitusvääntö keskustan tahdissa

Keskustan Matti Vanhanen aloitti eilen torstaina eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtajan roolissa hallitustunnustelut. Vanhasen on määrä ilmoittaa keskiviikkona 4. huhtikuuta, minkä puolueiden kanssa hallituksesta yritetään sopia. Varsinaiset hallitus- ja hallitusohjelmaneuvottelut alkavat 11. huhtikuuta.

Hallitukseen haluavat nyt etenkin oppositiopuolueet ja vaaleissa edenneet kokoomus ja vihreät. Kepun ja kokoomuksen porvarihallitus vaikuttaakin tällä hetkellä todennäköisimmältä hallituspohjalta.

Veroasioista suuria kiistoja tuskin syntyy, vaan todennäköisten päähallituspuolueiden uskotaan pääsevän helposti verosopuun. Nähtäväksi jää, mitä keskusta tekee ruuan arvonlisäverolle. Kokoomus tulee ajamaan veronkevennyksiä niin perintoverotukseen kuin tuloverotukseenkin.

Jakovaraa ei ole?

Valtionvarainministeriön mukaan talouskasvu pysyttelee hyvissä lukemissa kolmen prosentin tietämillä tämän ja ensi vuoden aikana.

Valtiosihteeri Raimo Sailas on jo silti ehtinyt esittää kauhukuvia siitä, miten väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen tulevat hidastamaan talouskasvua nopeammin kuin osataan odottaa. Vaaleja ennen paljon keskustelua herättänyttä talouden jakovaraa ei Sailaksen mielestä kansantaloudessa ole. Päinvastoin, taloutta on tasapainotettava, mikä merkitsee Sailaksen mukaan muun muassa julkisten palvelujen tuotannon tehostamista edelleen.

Käytännössä muun muassa paljon puhuttuihin julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkankorotuksiin ei olisi varaa.

Miten käy valtioyhtiöiden?

Ruotsissa viime syksynä aloittanut porvarihallitus on jo valmistelemassa kuuden valtion omistaman yhtiön myyntiä. Valtionyhtiöiden yksityistäminen oli Fredrik Reinfeldtin johtaman maltillisen kokoomuksen vaaliohjelman yksi keskeisistä teemoista.

Suomessa mahdollisen porvarihallituksen yksityistämistahdin ei odoteta olevan aivan yhtä kiivasta. Kokoomuksen Jyrki Katainen on kuitenkin sitä mieltä, että yksityistäminen nostetaan pöydälle alkavissa hallitusneuvotteluissa. Vielä ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista puheet ovat kuitenkin varovaisia.

Eduskunta on jo myöntänyt valtioneuvostolle valtuudet myydä 16 valtion omistaman yhtiön osakkeita. Eniten osakkeita uusi hallitus voi myydä valtion täysin omistamasta alkoholiyhtiöstä Altiasta, jonka osakkeista on lupa myydä 49,9 prosenttia.

Pörssiyhtiöistä valtiolla on valtuutus myydä eniten Kemiran, Kemira GrowHow:n ja Spondan osakkeita.

Lisää ydinvoimaa?

Vanhasen edellinen hallitus sai ympäristöpolitiikastaan tylyä arvostelua ympäristöjärjestöiltä.

Ennen vaaleja valtapuolueet liputtivat ympäristöystävällisen politiikan puolesta. Keskusteluissa mainittiin muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energioiden käytön lisääminen ja uuden teknologian edistäminen. Keskustan, kokoomuksen ja RKPn puheenjohtajat halusivat jopa laatia oman strategian bioenergian käytön edistämiseksi.

Vaan toisin on käymässä. Vaalien jälkeen on ydinvoima nostettu yhä voimakkaammin esille. Sekä Fortum että TVO ovat ilmoittaneet aloittavansa ympäristöselvitykset kuudennen ydinvoimayksikön rakentamisesta, mikä on ensimmäinen askel ydinvoiman lisärakentamisessa.

(MK)