Puolueet kiinni kuntavalheista

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 7/2007.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat kuntapuitelailla mukana ajamassa alas kunnallisia lähipalveluja, heikentämässä kuntien työntekijöiden asemaa ja kaventamassa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Lain valmisteluvaiheissa kuntien rahoituksen vahvistamista esittäneet oppositiopuolueet aina Vasemmistoliittoa ja Perussuomalaisia myöten hyväksyivät lopulta kiltisti hallituksen esityksen.

– Vasemmistoliiton ja vihreiden hinkua vaalien jälkeiseen hallitukseen kuvastaa se, että ne eivät lopullisessa käsittelyssä uskaltaneet esittää mitään muuta kuin ponnen siitä, että valtionosuuksien maksatusjärjestelmä säilytettäisiin ennallaan niin, että osuudet maksetaan suoraan palvelun ylläpitäjälle. Lausuma ei olisi tuonut kuntatalouteen lisää rahaa eikä korjannut puitelain virheellisiä tavoitteita, muistuttaa Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja SKP:n eduskuntavaaliehdokas Arto Viitaniemi.

Kuntatasolla kaikki eduskuntapuolueet ovat jo mukana karsimassa ja kilpailuttamassa palveluja.

Kuntapuitelaki on susi

Viitaniemen mukaan kuntapuitelain tarkoituksena on karsia kuntien lähipalveluja, vähentää menoja ja henkilöstöä, edistää palvelujen kilpailuttamista ja yksityistämistä sekä vähentää radikaalisti kuntien määrää.

– Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan entisestään, kun päätösvalta keskitetään suurempiin kuntiin ja yhä useammat palvelut siirtyvät kuntayhtymien tai yritysten toteutettavaksi.

Puitelaki tähtää rajuun palvelujen ja päätösvallan keskittämiseen.

– Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen puitteissa. Nykyisistä 416 kunnasta vain 54 asukasluku täyttää tämän normin.

Henkilöstöä vähennetään

Yhdessä niin ikään suuren yksimielisyyden vallitessa hyväksytyn julkisten palvelujen kilpailutusrajoja määrittävän lain kanssa, pakottaa kuntapuitelaki kunnat laajaan palvelujen kilpailutukseen.

– Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet laajentavat koko ajan kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä kuntatasolla tehtävillä päätöksillä, huomauttaa Viitaniemi.

Ammattiyhdistysliike sai lakiin maininnan työntekijöiden palvelussuhdeturvasta viideksi vuodeksi. Se ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa kunta päättää kilpailuttaa, yhtiöittää tai ulkoistaa palveluja.

Henkilöstöpulaan esitys ei tuo mitään korjausta.

– Päinvastoin tavoitteena on henkilöstön määrän vähentäminen jättämällä täyttämättä suuri osa eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden vakansseista.

Ei korjausta rahapulaan

Puitelaki ei tuo mitään korjausta kuntien rahapulaan, jonka keskeisiä syitä ovat valtionosuuksien leikkaaminen ja pääomatulojen kunnallinen verovapaus. Keskustan palvelujen parantamispaketti onkin tätä taustaa vasten tyhjien tynnyreitten kolinaa.

– Lain mukaan ”valtion rahoitusosuudet kunnille eivät muutu”. Näin valtio jäädyttää oman rahoitusosuutensa nykytasolle eli runsaaseen neljännekseen, kun valtion osuus oli vielä 1990-luvun alussa 37 prosenttia. Kuntien yhdistymisrahat otetaan valtion budjettiraamissa kunnille varatuista varoista. Se tarkoittaa käytännössä, että jos kuntaliitoksia tulee paljon, se leikkaa muiden kuntien valtionosuuksia, toteaa Arto Viitaniemi.

(TA)

EDUSKUNTAPUOLUIDEN KOOTTUJA KUNTAVALHEITA

Tätä luvataan:

– Hallitus on hehkuttanut onnistunutta työllisyyspolitiikkaa. Puolueet lupaavat ensi vaalikaudella 100 000 työpaikkaa lisää, Kepu mm. maaseudulle jopa 30 000 uutta työpaikkaa

– Peruspalveluihin luvataan lisärahaa jopa miljardeja. Etenkin Demarit sekä VAS vaativat parempia julkisia palveluja.

– Kuntaliitoksia vauhditetaan tarjoamalla erilaisia porkkana-avustuksia

Näin käytännössä:

– Kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymä kuntapuitelaki tähtää kuntien henkilöstön rajuun vähentämiseen. Myös valtio vähentää työntekijöitään jopa 20 prosentilla vuoteen 2011 mennessä.

– Eduskunnassa hyväksytty tämän vuoden budjetti leikkaa kunnille kustannustason nousun johdosta kuuluvista indeksitarkistuksista pois neljänneksen.

– Kuntapuitelaissa luvatut yhdistämisavustukset rahoitetaan nykyisen budjettiraamin puitteissa eli vähentämällä muuta kuntien rahoitusta.

– Kunnallisverotus ei ole progressiivista. Pääomatulot on vapautettu kunnallisverosta kokonaan.

– Hallitus ja eduskunta ovat leikanneet kuntien rahoituksesta 1990-luvun alun jälkeen tehdyillä päätöksillä vuositasolla laskettuna viisi miljardia euroa