Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Rauhan ja toivon lapset

    Arkiston arkiston artikkeli
    5.8.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Kustannusyhtiö TA-Tieto jatkaa laadukkaiden valokuvakirjojen sarjaa. Syyskuussa ilmestyvä Rauhan ja toivon lapset -kirja kertoo sanoin ja ennen kaikkea kuvin suomalaisen rauhanliikkeen historiasta 1980-luvun alusta aina tähän päivään saakka. Tiedonantajan pitkäaikainen valokuvaaja ja kuvatoimittaja Veikko Koivusalo on kerännyt kuva-arkistoistaan parhaita paloja vuosien varrelta. Rauhanliikkeen viestistä kertovat tekstit on kirjaan toimittanut Marko Korvela.

    Uudelle kirjalle oli Veikko Koivusalon mukaan selkeä tilaus.

    – Aikaisempaan Pitkä 70-luku -kirjaan jäi muutama aukko. Agit Prop -teos täytti tätä aukkoa laululiikkeen osalta. Nyt ilmestyvä uusi kirja kertoo sitten enemmän rauhanliikkeestä, Veikko kertoo.

    Kirjaan on mahtunut toista sataa kuvaa rauhantapahtumista, rauhankulkueista ja mielenosoituksista. Pääosassa ovat erilaisista lähtökohdista sotia vastustavat ihmiset, joita yhdistää suuri huoli rauhan puolesta.

    Mieleenpainuvia tapahtumia

    Kirja noudattelee löyhästi kronologista järjestystä. Rauhanliikkeen vuosien varrelle mahtuu monta mieleenpainuvaa tapahtumaa.

    – Kirja alkaa vuoden 1982 Taiteilijoiden rauhanjuna -tapahtuman kuvilla, mistä siirrytään Rauhan ja toivon kevääseen 1982. Nämä olivat maailman mittakaavassakin ainutlaatuisia tapahtumia, jotka keräsivät paljon osallistujia, muistelee Veikko.

    Rauhanliikkeen nousu 1980-luvulla Keski-Euroopassa saavutti nopeasti myös Suomen. Maailman poliittinen tilanne kärjistyi asevarustelun myötä.

    – Naton suunnitelmat euro-ohjusten sijoittamisesta Eurooppaan herättivät hämmennystä ja pelkoa ihmisissä. Tämä huoli poiki suuria mielenosoituksia. Esimerkiksi YK-viikon rauhankulkueissa lokakuussa oli parhaimmillaan pelkästään Suomessa yli satatuhatta osallistujaa, sanoo Veikko.

    Ydinaseettoman Pohjolan vaatiminen nousi Suomessa keskeisimmäksi teemaksi. Rauhanliikkeellä oli oma vaikutuksensa siihen, että 1980-luvun lopulla kansainvälinen poliittinen tilanne lientyi.

    Vuosikymmenen vaihtuessa tapahtui suuria poliittisia mullistuksia, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja itäeurooppalaisen sosialismin romahdus. Joukkoliikkeitä ei vähään aikaan nähty. Sitten tulivat Balkanin kriisi ja Bush vanhemman ja nuoremman sotaretket. Taas oli rauhanliikkeelle kysyntää.

    – Suomessakin aktivoiduttiin nopeasti. Uusi sukupolvi nousi kadulle ja keväällä 2003 nähtiin maailman kautta aikojen suurimmat, miljoonien ihmisten mielenosoitukset Irakin sotaa vastaan, toteaa Veikko.

    Lopputulos palkitsee

    Kirjan tekeminen ei ole koskaan helppoa. Aikataulu oli tiukka eikä toimituksen työtilojen muutto Herttoniemestä nykyisiin tiloihin Merihakaan ainakaan helpottanut tekoprosessia. Teknisiä ongelmia ja kommervenkkejä riitti, mutta lopputulos palkitsee.

    – Materiaalia oli paljon ja monta hyvää kuvaa jouduttiin karsimaan. Työjakso oli intensiivinen ja varsinainen taitto sujui nopeasti, kuvaa Veikko kirjan tekemistä.

    Syyskuussa voi itse kukin todeta, kuinka onnistunut Veikon uusin valokuvateos on. Edellisen Pitkä 70-luku -kirjan painos on jo loppuunmyyty.

    – Olen tyytyväinen kirjan koko tekoprosessiin ja lopputulokseen. Haluankin nyt antaa kiitokset koko tekijätiimille, Veikko Koivusalo sanoo lopuksi. (TA)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Crescendo muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. KuvaToivo Koivisto
    Politiikka
    6.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja korostaa yhteisvoimaa ja tietoisuuden kasvua muutoksen välineenä

    Helsingissä valtakunnallisella muistomerkillä puhunut Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja Hannu Salminen esitti vappupuheessaan laajan arvion Suomen poliittisesta tilanteest

    Perustuslakivaliokunnan päätös eläinten perusoikeuksista herättää keskustelua oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    5.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

    SKP n vappupuheissa korostettiin työväenluokan asemaa ja varoitettiin fasismin noususta. Kuva Vesa Lankinen
    Politiikka
    4.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vappupuhujat varoittivat fasismin noususta

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!