Rikkaan lännen kääntöpuoli
Elokuun alussa Joensuussa kokoontuneen Varparannan Rauhanakatemian teemana oli tänä vuonna ”Rikkaan lännen kääntöpuoli: Amerikat ja Afrikka”.
Itä-Suomen yliopiston lehtori Jouko Jokisalo käsitteli alustuksessaan lännen ja kolmannen maailman historiaa. Hänen mukaansa kansainvälistä politiikkaa on leimannut 90-luvun alusta lähtien sodat ja väkivalta ensimmäisestä Persianlahden sodasta Jugoslavian pommitusten ja WTC-iskujen kautta Irakin ja Afganistanin sotiin. Perusteluna on esitetty ihmisoikeuksien ja demokratian vientiä sekä kulttuurien yhteentörmäystä. On jopa sanottu, ettei islamilainen maailma kykene luomaan demokratiaa.
– Länsimainen ihmisoikeuskäsitys perustuu Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseen vuodelta 1776 ja pitkälti sen pohjalta laadittuun YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Itsenäisyysjulistus ei koskenut orjia ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen aikaan vuonna 1948 kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä eli siitomaavallan alla, Jokisalo muistutti.
1800-luvulla liberalismin noustessa siirtomaavalta laajeni ja rasismi voimistui. Siirtomaissa, Intiassa ja Afrikassa tapettiin miljoonia ihmisiä, pahimmillaan 20-30 prosenttia väestöstä. Ihmisoikeudet ovat laajentuneet Euroopassa kansalaisten painostuksesta, eivät eliitin tahdosta.
Jokisalon mukaan länsimainen historiankirjoitus on unohtanut tämän, mutta etelän väestö muistaa murhat. Se vaatii sekä korvauksia että anteeksipyyntöä ja rasismin määrittelemistä rikokseksi. Durbanin YK-kokouksessa vuonna 2001 länsi hylkäsi kaikki vaatimukset ja vuoropuhelu epäonnistui. Kyvyttömyys ja haluttomuus ymmärtää kolmannen maailman kasvavaa vihaa estää neuvottelut.
– Jean Zieglerin mukaan rationaalinen viha johtaa poliittiseen muutokseen, mutta patologinen viha fundamentalismiin, jota eliitin asenne lännessä ruokkii.
– Siirtomaiden alistaminen oikeutettiin rasismilla. Tänä päivänä nouseva äärioikeisto Euroopassa julistaa sitä avoimesti. Ranskassa Le Pen on sitä mieltä, että kaikki tasa-arvoajattelu on kitkettävä pois ja ihmisten eriarvoisuus on tunnustettava reilusti. Saksalainen fasismi edusti itseasiassa siirtomaapolitiikan käytäntöä Euroopassa kansanmurhineen, Jokisalo totesi.
