Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

    Uusimmat tilastot Suomen ns. funktionaalisesta tulonjaosta, eli kansantulon
    jakautumisesta mm. palkkatuloihin ja pääomatuloihin, osoittavat
    vanhan hokeman aiempaakin todemmaksi:

    rikkaat rikastuvat ja köyhät
    köyhtyvät

    . Erityisesti pääomatulojen kansantulo-osuus
    on 1990-luvulla noussut ennätyksellisen suureksi, ja vastaavasti palkkatulojen
    kansantulo-osuus laskenut ennätyksellisen pieneksi.

    Keskeisenä taustasyynä tälle kehityssuunnalle on noin
    viimeiset kymmenen vuotta noudatettu äärimmäisen ”maltillinen”
    tulopolitiikka yhdistyneenä tuottavuuden samanaikaiseen rajuun kasvuun.

    Suuret työttömyysluvut ja lama selittivät vielä 1990-luvun
    alkupuolella osittain palkkatulo-osuuden laskua, mutta työttömyyden
    ja laman hellitettyäkin edellä mainittu kehityssuunta on vain
    jatkunut: palkkojen osuus kansantaloudesta on supistunut Suomessa ja pääomatulojen
    osuus kasvanut.


    Tarvittaisiin 18 prosentin yleinen palkankorotus!

    Vuodesta 1970 vuoteen 1990 palkkojen osuus kansantulosta oli keskimäärin
    54 prosenttia. Vuonna 2000 tuo osuus oli pudonnut 45,4 prosenttiin. Jotta
    palkkasumma nyt olisi samalla tasolla kuin vuonna 1990, palkkoja tulisi
    korottaa 18 prosenttia.

    Vastaavasti omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta
    on samana ajanjaksona kasvanut 19,9 prosentista 28,7 prosenttiin.

    Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä teollisuustoimialoilla
    on nyt alimmalla tasollaan 25 vuoteen. Palkkojen osuus bruttoarvonlisäyksestä
    on vähentynyt erityisesti vahvoilla vientisektorin aloilla: sähköteknisellä
    alalla sekä paperin ja massan valmistuksessa. Palkkaosuus on vähentynyt
    selvästi myös rahoitusalalla.

    Viime vuosina tulopolitiikka on ollut maltillista, kun samanaikaisesti
    yritykset ovat käärineet itselleen entistä suurempia voittoja.

    1990-luvulla palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet keskimäärin
    vain 15 prosenttia, eli 1,5 prosenttia vuodessa.


    Rikkaat rikastuneet moninkertaisesti eniten

    Kun suomalaiset kotitaloudet jaetaan tulojen perusteella kymmenesosiin
    eli

    desiileihin

    , 1990-luvulla ylimmän eli rikkaimman kymmenyksen
    tulot kasvoivat moninkertaisesti muihin verrattuna.


    Esko Ahon

    (kesk.) ja

    Paavo Lipposen

    (sd.) hallitusten tekemien
    leikkausten takia eräiden tulonsiirtojen, kuten esimerkiksi lapsilisien
    ja muiden perhe-etuuksien, reaaliarvot ovat 1990-luvulla alentuneet. Ne
    eivät tasoita tuloeroja enää yhtä paljon kuin aikaisemmin.
    Toisaalta poikkeuksellisen voimakas pörssinousu kasvatti osinkoja ja
    muita pääomatuloja. Ahon hallituksen tekemä pääomatulojen
    verouudistus vuonna 1993 muutti omaisuustulojen verotuksen erittäin
    lieväksi. Esimerkiksi osinkotulo tuli saajalleen täysin verovapaaksi.
    Osinkotuloista kaikkein hyvätuloisimmat saavat 75 prosenttia.


    Puolella kotitalouksista reaalitulot laskeneet!

    Tuloerojen todellinen kasvu 1990-luvulla paljastuu vielä selvemmin,
    kun tulotilastosta poistetaan laskennallinen ns.

    asuntotulo

    . Kun
    näin verrataan todellisia, käteen saatuja rahatuloja, jopa

    puolella

    kotitalouksien tulokymmenyksistä keskimääräiset tulot
    ovat 1990-luvulla reaalisesti

    laskeneet

    !

    Laskennallinen ns. asuntotulo on omistusasunnon tuottojen ja kulujen
    erotus. Laskelmassa lähdetään siitä, että ikään
    kuin kaikki omistusasunnot olisivat olleet vuokralla ja niistä olisi
    peritty käypä markkinavuokra. Tämä laskennallinen vuokratulo
    lasketaan tuotoksi. Kuluiksi lasketaan näiden asuntojen hoitokulut,
    poistoja vastaava asuntojen kuluminen sekä asuntolainojen korot.

    Laskennallisen asuntotulon osuus kansantulosta on 1990-luvulla vakiintunut
    noin neljään prosenttiin. Mikäli asuntotulo jätetään
    tulotilastoon – kuten yleensä tehdään -, syntyy kuva, että
    vain pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot olisivat laskeneet 1990-luvulla.
    Mutta kun tuo täysin laskennallinen ja epäreaalinen asuntotulo
    poistetaan tilastosta, ilmenee, että keskimääräiset
    reaalitulot ovat laskeneet jopa puolessa kotitalouksien tulokymmenyksistä.

    1990-luvulla kotitalouksien rahatulot kasvoivat reaalisesti 37 miljardia
    markkaa. Tästä kasvusta rikkain kymmenys kotitalouksista sai valtaosan,
    23 miljardia markkaa, eli yli 60 prosenttia. Kaikki muut yhteensä,
    eli 90 prosenttia kotitalouksista, saivat tulojen kasvusta vain 39 prosenttia.


    Tulopolitiikka pääsyynä

    Pääsyy kansantalouden funktionaalisen tulonjaon ennen näkemättömään
    vääristymiseen 1990-luvulla pääomatulojen hyväksi
    ja palkkatulojen tappioksi on kyseisenä ajanjaksona noudatettu äärimmäisen
    maltillinen tulopolitiikka. Nimellispalkankorotukset ovat olleet pieniä
    samalla, kun työn tuottavuuden nousu on ollut ennätyksellistä.

    Kokonaiskuvaan vaikuttavat myös Ahon ja Lipposen hallitusten tekemät
    sosiaalisten tulonsiirtojen leikkaukset, jotka ovat heikentäneet reaalitulokehitystä
    ja omalta osaltaan johtaneet myös siihen, että tulonsiirtojen
    tuloeroja tasaava vaikutus on vähentynyt aiempaan verrattuna.

    Mitään muuta keinoa tämän kehityssuunnan muuttamiseen
    ei ole, kuin tähänastista suuremmat nimellispalkankorotukset jaksossa
    sekä tehtyjen sosiaalisten tulonsiirtoleikkausten asteittainen purkaminen.


    Tämän artikkelin lähdeaineistoa

    : Tilastokeskuksen
    kansantalouden tulonjakotilastot, Tilastokeskuksen tutkijoiden Olli Savelan
    ja Ilja Kristian Kavoniuksen artikkelit Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus
    -aikakauslehdessä, YlenTV1:n ”Suomi ylös – palkat alas”
    -ohjelma.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Italian työväenliike valmistautuu marraskuun lopun ratkaiseviin päiviin. Ammattiliittojen keskusjärjestö (Unione Sindacale di Base, USB) järjestää tänään (28.11.

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    2024 08 19 Event, Thüringer Wahlkampftour Start des BSW in Eisenach STP 2958 by Stepro
    Kulttuuri
    26.11.2025
    Tiina Sandberg
    Tilaajille

    Yhteisöllisyyden manifesti

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!