Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Saksan pattitilanne

    Arkiston arkiston artikkeli
    26.8.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

    Saksan parlamenttivaalit johtivat pattitilanteeseen, kun kumpikaan suurista puolueista ei perinteisten apupuolueidensakaan avulla saanut taakseen hallituksen muodostamiseen tarvittavaa enemmistöä. Pattitilanne jumiuttaa Euroopan unionin johtavaa maata ja jo muutenkin puolihalvaantuneessa tilassa olevaa unionia.

    Kristillisdemokraattiselle CDU/CSU:lle vielä jokin aika sitten gallupeissa siintänyt selvä voitto suli pois, ja puolue sai vain 35,2 prosenttia äänistä verrattuna edellisten vaalien 38,5 prosenttiin. Vikaa oli puolueen kansleriehdokkaassa Angela Merkelissäkin, mutta se ei ole pääasia. Pääsyy tappioon oli äänestäjien aiheellinen pelko, että CDU toteuttaisi vielä oikeistolaisempaa politiikkaa kuin sosialidemokraattisen SPD:n ja vihreiden punavihreä hallitus. Saksalaiset ovat saaneet tarpeekseen työttömyydestä ja jatkuvista sosiaaliturvan leikkauksista. Merkelin valtionvarainministeriehdokkaakseen tarjoaman professori Paul Kirchhofin tasaveropuheet vain pahensivat asiaa.

    Pieni uusliberalistinen porvaripuolue FDP todennäköisesti hyötyi tästä äänestäjien pelosta ja omasta oppositiossa lekottelustaan. Se lukeutui vaalien voittajiin 9,8 prosentin ääniosuudella (2002: 7,4 %). Pelkästään tämän vanhan kumppaninsa kanssa CDU ei kuitenkaan muodosta tarvittavaa enemmistöä.

    SPD:lle äänestäjät puolestaan kostivat muun muassa punavihreän hallituksen Hartz-IV:nä tunnetun hevoskuuriohjelman. Gerhard Schröderin taktiikkana oli se, että joutuessaan valitsemaan kahden pahan välillä äänestäjät kuitenkin antaisivat tukensa mieluummin SPD:lle kuin CDU:lle. Taktiikka purikin sikäli, että SPD ei kokenut gallupien ennakoimaa rökäletappiota. Se keräsi 34,3 prosentin ääniosuuden verrattuna edellisvaalien 38,5 prosenttiin. Näin Schröder saattaa esiintyä jonkinasteisena voittajana.

    Mutta uusliberalistinen politiikka koitui SPD:n kompastuskiveksi myös siten, että äänestäjillä oli nyt varteenotettava vaihtoehto vasemmalla, demarien vasemmasta laidasta ja itäisen Saksan kommunisteista ja sosialisteista koostuva vasemmistopuolue PDS. Se lohkaisi SPD:n vanhasta äänipotista melkoisen osan saaden 4 086 134 ääntä ja 8,7 prosentin ääniosuuden (PDS 2002: 4,0 %). Itse asiassa vasemmistopuolue PDS on ”syyllinen” nykyiseen pattitilanteeseen. Jos sitä ei olisi ollut, suuri osa vasemmistolaisista äänestäjistä olisi todennäköisesti karvain mielin äänestänyt SPD:tä, ja puolue olisi ehkä saanut hallituksen muodostamiseen tarvittavan osuuden äänistä ja paikoista.

    SPD:n pienempi hallituskumppani vihreät selvisi 8,1 prosentin ääniosuudellaan (2002: 8,6 %) säikähdyksellä. SPD:n ja vihreiden yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan riitä enemmistöön.

    Vasemmistopuolue PDS:n johtohenkilöt Gregor Gysi ja Oskar Lafontaine pitävät puolueen vaalitulosta suurena menestyksenä. Heidän mukaansa ”ensimmäisen kerran 50 vuoteen vanhan liittotasavallan alueella on syntynyt varteenotettava vasemmistovoima”. Vasemmistopuolue sai itäisen Saksan alueella 25,4 prosenttia äänistä, mikä on 0,1 prosenttia enemmän kuin CDU:lla. Läntisen Saksan alueella puolue sai 4,9 prosenttia äänistä (aikaisemmin PDS sai noin 0,2-0,3%).

    Vasemmistopuolue PDS sai voiton radikaalilla ohjelmalla, jossa on paljon samoja vaatimuksia kuin SKP:llä Suomessa muun muassa pääomaverotuksen kiristämisestä, yksityistämisen pysäyttämisestä, työajan lyhentämisestä ja EU:n militarisoinnista luopumisesta. Onnittelusähkeessään SKP toteaakin, että Vasemmistopuolue PDS:n menestys kertoo radikaalien vasemmistolaisten vaihtoehtojen kasvavista mahdollisuuksista ja antaa lisää näköaloja vasemmistolle koko Euroopassa.

    Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita. Ns. suuren koalition keskeinen este lienee SPD:n johdon pelko ay-väen ja perustason edelleen etääntymisestä puolueesta. CDU:n, FDP:n ja vihreiden hallitus olisi ongelma vihreiden perustasolle, vaikkakaan ei Joschka Fischerille. Kolmas vaihtoehto on SPD:n, FDP:n ja vihreiden yhteishallitus ja neljäs SPD:n ja vihreiden hallitus. Se tarvitsisi kuitenkin epäsuoraa tukea ulkopuolelta.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!