Salon seudulla pienet kunnat ja puolueet häviämässä

Alkuperäinen kirjoittaja:

Kännykkäkaupunkina tunnetun Salon ympäristössä on jo vuosia ollut toiminnassa Salon seudun kehittämiskuntayhtymä, jolla on myös oma kuntapäättäjistä nimetty valtuusto ja sillä hallituksensa. Näin alue muodostaa leimallisesti helpon alueen kunta- ja palvelurakennehankkeen kokeilua varten.

Salo teki kunnille esityksen yhteisestä kokouksesta asian tiimoilta, ja kokous pidettiinkin melko tarkkaan vuosi sitten. Toiminnan ymmärtää, kun huomaa, että pelkästään Salossa on keskustalla ja SDP:llä 24 valtuutettua 43:sta. Kun huomioi myös kokoomuksen intohimot liitoksiin ja yksityistämiseen, on taustalla jo 37 valtuutettua.

Loputkaan puolueet eivät ole eduskunnassa asiaa vastustamassa, joten tällä määrällä puolueuskollisia päättäjiä on helppo lähteä liikkeelle. Salon seudun kunnat Someroa lukuun ottamatta hyväksyivät kokouksen jälkeen esiselvityksen tilaamisen konsulttiyhtiö Efekolta.

Valtuutettujen valmiudet kiinnostivat, ei kuntalaisten

Efekolta edellytettiin myös selvitystä siitä, mitkä ovat päättäjien valmiudet suurkuntaa ajatellen ja mitä edellytyksiä muutokselle on. Kuntalaisia ei ole kuultu vielä lainkaan.

Kun Efekon selvitys syksyllä jaettiin ja se esiteltiin valtuutetuille ja kuntien johdolle, oli sen suosituksessa selkeästi ilmaisu: ” Tehdyn esiselvityksen perusteella !olisi tarkoituksenmukaista, että seudun kuntien valtuustot päättävät käynnistää kuntien yhdistämiseen tähtäävän selvityksen ja yhdistymisneuvottelut!”

Valtuutetuilta oli siis jo esiselvityksessä tullut valtakirja yhdistämiselle.

Keskustelutilaisuudessa toisenlaista tietoa

Turun seudun Demokraattinen naisverkosto järjesti aiheesta 15.11. Salon valtuustosalissa avoimen keskustelutilaisuuden. Siinä ilmeni, ettei valtuutettuja ole asiallisesti koko lakimuutoksen sisällöstä informoitu, vaan lähtökohtana on suoraan esiselvityksen tekeminen ja sen johdolla eteneminen. Näin päätöksenteossa tarvittavaa tietoa lakiehdotuksesta ei valtuutetuilla ole edes voinut olla käytössä, koska lakiesitys eduskunnalle annettiin vasta tämän vuoden syksyllä.

Salolainen valtuutettu Soile Nurminen (vas.) totesikin, että myös Efekon selvitys on varsin monitahoinen, vaikeaselkoinen ja sekava eikä anna kunnolla tietoa siitä, mistä muusta kuin Suursalon luomisesta lopulta on kyse.

Myös yhden pienemmän kunnan sitoutumaton valtuutettu tiesi tilaisuudessa, etteivät kunnan väestön mielipiteet ole tässä asiassa lainkaan samat kuin kunnan päättäjien. Kunnan asukkaat puoluekannasta huolimatta ovat huolissaan palveluista, joita uhataan jatkossa viedä kauemmas, sekä palvelutyöntekijöiden työpaikoista.

Koko muutoshankkeen taustalla onkin EU-politiikka ja sieltä tulevat määräykset, todettiin keskustelussa.

Manninen nimennyt jo selvitysmiehen

Kun kunnat yksi toisensa perään hyväksyivät Efekon suosituksen yhdistämisen käynnistämiseksi, ne totesivat alueensa täyttävän erityisselvityksen kriteerit. Se saadaan valtion kustannuksella.

Kuntaministeri Hannes Manninen nimesi ”omille kepu-kunnilleen” selvitysmieheksi 9.11. fil.tri Arto Kosken. Hänen toimikautensa on 13.11.06–30.6.07, mutta valtuustoille asiasisältö annetaan jo huhtikuun loppuun mennessä.

Näin on toteutumassa kuin tilaustyönä heti vaalien jälkeen todennäköisesti ensimmäinen suuren kunta-alueen käsittely yhdistymisestä. Koko aikataulu on sellainen, että nyt tavoitellaan uutta suurkuntaa 1.1.2009 alkaen, ja silloin astuisi valtaan syksyllä 2008 valittava valtuusto.

Valtuutettujen ja puolueiden määrä romahtaa – entä demokratia?

Yhtenä Efekonkin listaamana asiana on kuntademokratian muuttuminen. Nykyisestä koko alueen yli 260 valtuutetusta jää pelkkä muisto, kun uuden Suursalon valtuutettuja olisi reilut puolensataa ja vähennystä olisi tasan 206 valtuutettua.

Silloin voi kyseenalaistaa, miten suurten kuntien Salon ja Halikon kuntalaisten äänestämät valtuutetut tuntevat tai olisivat edes kiinnostuneita tulevien syrjäkylien elämästä, työllisyydestä, kouluista tai muista palveluista, sillä pienten kuntien äänimäärät eivät riitä ylittämään suurten kuntien ehdokkaita.

Samalla lienee myös enemmän kuin todennäköistä, että ko. kunnissa nyt pieninä ryhminä olevat puolueet putoavat uudesta valtuustosta kokonaan. Jäljelle jäisi kolme suurta puoluetta edustamaan demokratiaa.

KAIJA KIESSLING

* Salon seutu

Salon seutuun lasketaan kaikkiaan 11 kuntaa. Salon lisäksi niitä ovat Halikko, Kisko, Kiikala, Koski, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo. Asukkaita näissä on yhteensä viime vuodenvaihteessa noin 63 200. Suurin kunnista on Salo, jossa on 25 000 asukasta, ja pienin Särkisalo, jossa 741 asukasta. Työttömyys on koko alueella 8,7 %, mutta osassa kuntia jopa yli 10 %, joten ei auta edes kännykkäteollisuus.

Puolueista maan hallituskoalitiolla on valtaenemmistö, paikat jakautuvat seuraavasti: keskusta 84, kokoomus 57, SDP 54, vasemmistoliitto 6, vihreät 5, kristillisdemokraatit 4, RKP 3, perussuomalaiset 1, muut 3; tiedoista puuttuvat Perttelin ja Kuusjoen valtuutettujen puoluekannat, joita ei kunnan kotisivuilla ole valtuutettujen listalla.