Sisältöjen ja toiminnan kautta julkisuuteen

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 2/2007.

Valtakunnallinen media syrjii omissa vaaliohjelmissaan eduskunnan ulkopuolisia puolueita. Omaan kastiin asetetaan kolme suurinta puoluetta, joille järjestetään erikseen lisäkeskusteluja pääministerikilpailun varjolla.

YLE:n ja MTV3:n omaksuma selkeän poliittinen linja on kaukana journalismista. Valikoiva puolueiden ryhmittely on myös demokratian kannalta vakava asia.

Tilanteessa ei kuitenkaan pidä lannistua. Julkisuuteen pääsyyn on monia keinoja ja reittejä. Tarvitaan suunnittelua, sisältöä ja määrätietoista toimintaa.

Tiedonantajantoimittaja Marko Korvela selosti keskuskomitean tilaisuudessa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat julkisuuskuvan määrittymiseen ja miten mediaan pääsyn mahdollisuuksia voi parantaa.

Sisältö tärkeää

Korvela esitteli kahta tutkimusta, joissa on selvitetty erilaisten järjestöjen ja puolueiden julkisuuskuvan muotoutumista. Usein on niin, että julkisuuskuvan merkitys kyllä tunnustetaan. Epämääräisemmäksi jää se, miten julkisuuskuva syntyy.

– Monilla on se käsitys, että julkisuuskuva syntyy kikkailemalla ja että sillä on vain vähän tekemistä järjestön edustaman asian kanssa. Kuitenkin tutkimusten mukaan reilusti alle puolet julkisuuskuvasta muodostuu ulkoisin keinoin. Huomattavasti tärkeämpää on asioiden oikea sisältö, se, mitä järjestö tekee ja miten se toimii ja vaikuttaa yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä, huomautti Korvela.

Viestinnän etukäteissuunnittelun ja kohdentamisen merkitys korostuvat, kun resursseja on käytössä rajallisesti.

– Erityisesti ehdokkaiden kannattaa vaalitiedottamisessa ja -mainonnassa pohtia omaa kohderyhmää tai -ryhmiä ja miettiä, miten lähestyä niitä sopivilla tavoilla.

Tuumasta toimeen

Kun suunnitelmat on tehty ja sisältö kunnossa, on toiminnan vuoro. Vaalitilaisuuksilla, tempauksilla ja vaikkapa soppatykkitapahtumilla on suuri merkitys myös julkisuuden kannalta.

– Onnistuneen toiminnan kautta voi saada sellaista huomiota ja julkisuutta, jota ei suurella rahalla ja kalliilla mainostoimistoilla saa, muistutti Korvela.

Vaalitiedottamisessa pätevät Korvelan mukaan samat periaatteet kuin muussakin viestinnässä. Selkeä, ytimekäs ja kieliasultaan moitteeton teksti on uskottava ja löytää helpommin tiensä myös muihin kuin puolueen omiin tiedotusvälineisiin.

Eduskuntavaaleissa korostuu verkkomedian rooli. Ehdokkaiden kotisivuja ja nettipäiväkirjoja luetaan tarkkaan.

– Myös erilaisiin vaalikoneisiin kannattaa vastata mahdollisimman kattavasti. Niiden avulla saa edullista julkisuutta ja niitä myös luetaan ahkerasti, sanoo Korvela.

Mahdollisuuksia löytyy

Viestinnän tutkijoiden mukaan järjestön julkisuuden kannalta sisältö ja toiminta ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin värikkäät logot ja kivat esitteet. SKP:lla on pätevän vaaliohjelman ja onnistuneen ehdokasasettelun myötä erinomaiset mahdollisuudet murtautua yleiseen tietoisuuteen varsinkin paikallisessa ja alueellisessa mediassa.