Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomi kärsii natsismin traumasta

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.2.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Lue koko juttu Tiedonantajasta nro 6/2007.

    Sodan jälkeen iski masennus ja vakava psyykkinen trauma. Malmössä asuva suomalaiskirjailija Pentti Niskanen on osuvasti kirjoittanut: ”Hitlerin häviö maailmansodassa – ja sen mukana myös Suomen suurten suunnitelmien nolo loppu – jätti varsinkin suomalaisen lukeneiston sieluun niin syviä haavoja, että niitä olisi voitu hoitaa vain psykiatrian avulla.”

    Hävitystä sodasta psyykkinen ongelma

    Tunnettu historioitsija, entinen ulkoministeri Keijo Korhonen ei erehtynyt kun sanoi Suomen ja Venäjän sodanjälkeisten suhteiden tulleen suomalaisille mielenterveyskysymykseksi.

    Nuori tutkija Ville Kivimäki kirjoittaa, että jo sodan aikana määrättiin kymmeniätuhansia suomalaissotilaita psykiatriseen hoitoon erityisesti mikäli nämä olivat ymmärtäneet sodan luonteen liian hyvin tai tunsivat epänormaalia sympatiaa vihollista kohtaan. Hoitomuotona olivat usein sähköshokit.

    Sodan jälkeen psykiatri Lauri Saarnio kirjoitti, että jo ennen sotaa suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi sotapsykoosi. Toinen suomalainen psykiatri Sven Donner puolestaan kirjoitti, että erityisesti sodan tarkoituksettomuus aiheutti sotilaille psyykkisiä oireita.

    Kaunokirjallisuudesta terapiaa

    Kaunokirjallisuudesta tuli terapiaa suomalaisten sotapsykoosiin. 1954 Suomessa julkaistiin kaksi sota-aiheista romaania; Jussi Talven Ystäviä ja vihollisia ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Talvi kertoi suomalaisten ja saksalaisten yhteistyöstä, mutta Linnan romaanista oli poistettu läheinen liittolaisuus Saksan kanssa. Linnan sotilaat olivat sympaattisia mutta masentuneita ja syyttelivät upseereitaan. Henki Tuntemattomassa sotilaassa on muuten aivan sama kuin Saksan sodanjälkeisessä kirjallisuudessa, esimerkiksi Theodor Plievierin kirjassa Moskova.

    Tuntemattomassa sotilaassa hyökkäyssodan aggressiivinen luonne oli retusoitu pois jakamalla sota kolmeen osaan; hyökkäys-, asemasota-, ja perääntymisvaihe. Romaanin mukaan Suomen rooli hyökkääjänä oli vähäinen.

    Talven kirja unohdettiin, mutta Linnan kirjasta tuli kaikkien aikojen suosituin suomalainen romaani. Siihen perustuvaa kahta elokuvaa esitetään säännönmukaisesti televisiossa. Strateginen liittoutuminen Saksan kanssa on helppo kieltää, kun siitä ei Tuntemattomassa sotilaassa ole merkkiäkään. Kuten historian professori Pertti Haapala sanoo: ”Väinö Linna vei suomalaisilta historiantutkijoilta vallan kertoa menneisyydestä.”

    Kirjailija Paavo Rintala heräsi tutkimaan Suomen ja Saksan liittoutumisen moraalista ongelmaa romaanissaan Pojat; kuvia vv. 1941-44 Oulun poikien suhteesta ajan suureen ihanteeseen, sotaan ja sen edustajiin, saksalaisen vuoristoarmeijan alppijääkäreihin (1958). Se on kirja joka kertoo suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden henkisesti raskaasta suhteesta Lapissa. Rintalan dokumenttiromaani Leningradin kohtalosinfonia; saksalaisten ja suomalaisten vuosina 1941-43 piirittämän kaupungin ja sen asukkaiden tarina (1968) kertoi nimensä mukaisesti totuuden Leningradin kansanmurhasta.

    Suomalainen kaunokirjallisuus ratkaisi vastuun sodasta omalla brutaalilla tavallaan. Tiina Kinnusen tutkimuksen mukaan hävityn sodan pettymyksiä ja turhautumista lievitettiin esittämällä rintamalla palvellut suomalainen nainen saksalaisten ja upseerien huorana. Suomalaisen naisen negatiivinen kuva kävi ilmi Rintalan ja Linnan kirjoista. Rintalan romaani Sissiluutnantti (1963) sisälsi niin alentavan naiskuvan, että se johti suomalaiskenraalien joukkoprotestiin…..

    JOHAN BÄCKMAN

    Suomennos: Arto Tuominen

    Kirjoittaja on suomalainen valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta ja Venäjän tutkija, joka on erikoistunut turvallisuuskysymyksiin ja sotahistoriaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja Venäjästä ja Suomen ja Venäjän suhteista. Tämä artikkeli perustuu niin Suomen ulkoministeriön arkistossa kuin Sota-arkistossakin säilytettävään materiaaliin, sekä kirjallisuuteen. Artikkeli pohjautuu Bäckmanin tekeillä olevaan kirjaan nimeltä Suomalainen valhe (Finnarnas trauma från nazismen). Väliotsikot toimituksen. Sarja päättyy.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!