Työnantaja kylvää pelon ilmapiiriä

Joonas Tuomivaara on työläisaktiivi: edellisellä kaudella Tuomivaara toimi Palvelualojen ammattiliiton eli PAM:in edustajiston puheenjohtajana ja tällä hetkellä hän on työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu sekä ammattiosastonsa varapuheenjohtaja.

”Tällä hetkellä ei voida puhua työntekijöiden edunvalvonnasta, koska kaikki tehdään uusliberaalin markkinatalouden ehdoilla.”

Työmarkkinaneuvottelut ovat käynnissä: Suomessa neuvotellaan syksyn ja talven aikana jokseenkin kaikkien suomalaisten työehtoja ja palkkoja uusiksi.

– Mielestäni liittojohtajien toiminta on näyttänyt pidemmän aikaa siltä, että he ovat luovuttaneet. Liittokierrosten aikana olisi pitänyt pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin kompensoimaan työntekijöille kilpailukykysopimuksesta aiheutuneita leikkauksia sekä muita työehtojen heikennyksiä. Tällä hetkellä ei voida puhua työntekijöiden edunvalvonnasta, koska kaikki tehdään uusliberaalin markkinatalouden ehdoilla: tähän myös liittojohtajat ovat valitettavasti alistuneet.

Mikä on mielestäsi työmarkkinaneuvotteluiden tärkein kysymys?

– Toimeentulo: kun palkansaajien toimeentuloa parannetaan, niin kyetään samalla parantamaan työllisyystilannetta ja vähentämään työttömyyttä. Liittokierroksen aikana valetaan pohja palkansaajien työsuhteiden turvaamiselle sekä ihmisten yleiselle turvallisuuden tunteelle ja toimeentulolle. Työmarkkinaneuvotteluita aktiivisesti ja läheltä seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että yhteiskuntarauha rupeaa olemaan vaakalaudalla, mikäli maltillista palkkalinjaa tullaan jatkamaan.

Koko kansakuntaa pelotellaan

Niin sanottu nollalinja ja palkkamaltti ovat olleet työnantajaosapuolen, EK:n ja Suomen hallituksen toivelistalla vahvasti esillä.

– Nollasopimuksille ei ole minkäänlaisia perusteita! 90-luvun laman jälkeen tulonjako on Suomessa heilahtanut täysin pääoman hyväksi. Tähän ay-liike eikä työväenliike ole kyennyt riittävän ponnekkaasti vastaamaan: vuosi vuodelta pääoma on käärinyt tulonjaosta suuremman osuuden itselleen.

Jo nyt on tiettyjen toimijoiden taholta kauhisteltu sitä, kuinka talouskasvu tuhoutuu, mikäli palkansaajat tulevat vaatimaan palkankorotuksia vuosia jatkuneen nollalinjan jälkeen.

– Työnantajien toimesta palkansaajia ja koko kansakuntaa pyritään pelottelemaan sekä pitämään ruodussa ja turvattomassa tilassa. Työväenliikkeen johdon pitäisi valaa ihmisiin rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa sekä kyetä tiedostamaan se, että omissa joukoissa on potentiaalia asioiden muuttamiseksi.

Palkat ovat luonnollisesti neuvotteluissa keskeisellä sijalla: mihin muihin asioihin ay-liikkeen tulee suhtautua vakavasti, jotta saavutetaan työntekijöiden näkökulmasta paras mahdollinen lopputulos.

– Vastentahtoiset nollatuntisopimukset ja vuokratyövoiman käyttö pitää kieltää: ne ovat palkkojen ohella neuvotteluiden keskeisimpiä asioita.

PAM

Palvelualojen ammattiliitto PAM on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto.

– Liiton tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta, mutta mielestäni myös heidän lähipiirinsä eli esimerkiksi perheenjäsenten elintasosta huolehtiminen ja säällisen elämän mahdollistaminen.

PAM:in jäsenistöllä on lukuisia toiveita työehtosopimusneuvotteluihin: yksi niistä on alan matalasta palkkatasosta kumpuava vaatimus elämiseen riittävästä palkasta.

– Vaatimus on kohtuullinen ja täysin perusteltu. Palvelualojen työnantajat viittaavat usein siihen, että ala on työvoimaintensiivinen ja palkkakustannukset ovat työnantajille taakka, jota ei kyetä kuluttajilta ulosmittaamaan. Tällöin unohdetaan se, että palvelualojen työntekijät muodostavat todella merkittävän osuuden kuluttajapotentiaalista: ansiotasojen nousu näkyy suoraan kulutuksessa, joka puolestaan vauhdittaa talouskasvua.

Naiset eriarvoisessa asemassa työelämässä

PAM:iin kuuluu noin 230000 jäsentä, joista 80 prosenttia on naisia.

– Naisten asemassa on merkittävästi parannettavaa. Tämä on epäkohta, josta ei haluta avoimesti keskustella: usein viitataan työehtosopimuksiin, joissa palkka määräytyy työtehtävien mukaan, eikä kukaan saa sukupuolen mukaan parempaa palkkaa. Tosiasia on kuitenkin se, että naisvaltaisilla aloilla maksetaan selkeästi pienempää palkkaa kuin miesvaltaisilla aloilla: tämä on suuri epäkohta.

”Konkreettinen toimenpide naisten aseman parantamiseksi työelämässä olisi vastentahtoisten nollatuntisopimusten sekä vuokratyövoiman kieltäminen tai radikaali rajoittaminen.”

– Myös osa-aikatyö sekä nollatuntisopimukset ja vuokratyösuhteet keskittyvät naisille ja erityisesti nuorille naisille. Viime vuosikymmenen aikana toteutuneet naisten palkankorotukset ovat reaaliansioissa näkyneet yli 35-vuotiaiden tulojen kasvuna: tätä nuorempien naisten kohdalla tulot ovat jopa laskeneet.

– Yksi konkreettinen toimenpide naisten aseman parantamiseksi työelämässä olisi vastentahtoisten nollatuntisopimusten sekä vuokratyövoiman kieltäminen tai radikaali rajoittaminen. Työntekijöiden asemaa osa-aikatyön sopimusten tekemisessä tulisi lainsäädännöllisesti kyetä rajoittamaan ja määrittämään tarkemmin se, milloin osa-aikatyötä on laillista tehdä.

Teknologiateollisuuden solmima palkkaratkaisu

PAM:in puheenjohtaja Ann Selin edellyttää työehtosopimusneuvotteluissa tuloksia, joilla vahvistetaan työntekijöiden arvostusta palvelualoilla ja parannetaan toimeentuloa.

– Olen Selinin kanssa täysin samoilla linjoilla ja haluan vielä lisätä, että kentältä löytyy taistelutahtoa toimeentulon parantamiseksi ja turvaamiseksi sekä palkkaerojen kaventamiseksi.

Teknologiateollisuudessa solmittua palkkaratkaisun linjaa on toivottu eri tahojen keskuudessa noudatettavaksi laajemmin. PAM:in puheenjohtaja Selin on kyseenalaistanut puheet yleisestä yhteisestä palkankorotuslinjasta. Selinin mukaan jo solmitut sopimukset koskettavat vain murto-osaa palkansaajista: siksi on kohtuutonta, että esimerkiksi palvelualoilla oletetaan noudatettavan Teknologiateollisuudessa solmittua palkkaratkaisun linjaa.

– Kaiken lähtökohtana tulisi olla se, että palkalla pitää tulla toimeen: palvelualoilla olisi edellytyksiä nostaa palkkoja enemmän kuin mitä Teknologiateollisuus sai aikaiseksi. Nyt tanssitaan työnantajien ja Elinkeinoelämän keskusliiton pillin mukaan: tämä pitäisi myös valtakunnansovittelijan toimistossa kyetä huomioimaan.

On annettu ymmärtää, että naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen palkkaerot kasvavat, mikäli korotuksissa puhutaan samoista prosenteista kuin jo aiemmin sovituissa sopimuksissa.

– Tämä pitää täysin paikkansa. Palvelualoilla minimituntipalkat pyörivät kymmenen euron paikkeilla: kun tähän tulee kolmen prosenttiyksikön korotus, niin se on suhteellisesti pienempi kuin esimerkiksi neljätoista euroa tai sitä suurempia tuntipalkkoja tienaavien kohdalla.

Palvelualojen maineen parantamiseksi ja työntekijöiden arvostuksen lisäämiseksi työehtosopimusneuvottelujen ratkaisuilla on suuri merkitys.

– Tilanne on jo nyt sellainen, että palvelualoille ei välttämättä hakeudu kaikista potentiaalisin ja soveltuvin väki, koska he kokevat, ettei ala tarjoa mahdollisuuksia säälliseen elämään ja toimeentuloon.

Tulisi olla rohkeutta purkaa kiky!

Kiky eli niin sanottu kilpailukykysopimus heikensi monien työntekijöiden asemaa.

– Sipilän hallitus rikkoo kaavailemillaan aktiivitoimenpiteillä kiky-sopimusta: ay-liikkeellä tulisi olla rohkeutta purkaa kyseinen sopimus, jota maan hallitus jatkuvasti nakertaa.

Työnantajaosapuoli on ilmoittanut, että PAM vaatii työehtosopimusneuvotteluissa liikaa.

– Pitää muistaa, että työntekijät ovat yrityksissä lisäarvon tuottajia: ilman työntekijöitä yritys ei pyörisi sitäkään vähää. Kun työnantajat hokevat palkkamalttia, niin he tarkoittavat sitä, että työntekijät eivät olisi oikeutettuja saamaan osaansa tekemästään työstä eli siitä lisäarvosta, jonka he ovat omalla työpanoksellaan yritykselle tuottaneet.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut PAM:in ja työnantajaliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut eli MaRa:n sovitteluun. Syynä on työnantajapuolen julistama työsulku. MaRa on keskeyttänyt neuvottelut ja ilmoittanut työsulusta, joka alkaa 8. joulukuuta.

– Taustalla on kyse siitä, että EK ohjaa voimakkaasti työnantajien linjauksia eli sitä, mikä on yleinen palkankorotustaso. Koska PAM ei ole hyväksynyt kyseistä linjaa, niin MaRa keskeytti neuvottelut ja aloitti työtaistelutoimenpiteet päästäkseen valtakunnansovittelijan toimistoon: MaRa toivoo sitä, että valtakunnansovittelija tukee yleisen linjan ja EK:n toiveiden mukaisia korotuksia.

Kentältä löytyy lakkovalmiutta

Syksyn mittaan on nostettu esille, että työtaisteluita on tulossa, mikäli työnantajat eivät tingi tavoitteistaan, vaan hokevat mantran lailla nollalinjoista ja palkkamalteista.

– Kentältä löytyy lakkovalmiutta ja yleinen ilmapiiri on taistelumieltä uhkuva: nyt on työnantajien vuoro osallistua talkoisiin! Kenttäväen pitää viestiä vahvasti liittojohtajien suuntaan siitä, että ollaan valmiita tappelemaan merkittävien palkankorotuksien puolesta.

Kansalaiset ovat laajassa mittakaavassa ilmaisseet tyytymättömyyttään ay-liikettä ja sen toimintakulttuuria kohtaan: sitä on kritisoitu muun laimeudesta ja hampaattomuudesta sekä siitä, ettei se riittävän tosissaan taistele työläisten etujen puolesta.

– Kritiikki on täysin perusteltua ja yhdyn esitettyyn kritiikkiin: olen tuonut kentän kannan esille myös PAM:issa. Teollisuusliiton johto ei ole havainnut sitä, että heidän tekemä palkkaratkaisu aiheutti laajamittaista närää, eikä kyse ole pienestä äänekkäästä vähemmistöstä, vaan nyt puhutaan merkittävästä osasta koko jäsenistöstä, jotka ovat pettyneitä liittonsa toimintaan ja osoittavat kritiikkiä maltilliselle linjalle.

Mikä on mielestäsi työväenliikkeen rooli ja merkitys Suomeen pesiytyneen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi?

”Työväenliikkeeltä puuttuu konkreettinen visio paremmasta yhteiskunnasta.”

– Ay-liikkeellä olisi kaikki mahdollisuudet pysäyttää eriarvoistumiskehitys sekä parantaa esimerkiksi työttömien, sairaiden, opiskelijoiden, naisten ja eläkeläisten asemaa: ay-liike on osa työväenliikettä ja se on unohtanut ulkoparlamentaariset painostuskeinot ja niiden käyttämisen. Ay-liikkeessä on tuuduttauduttu siihen ajatukseen, että eduskuntavaaleissa ratkaistaan se, miten ja minkälaisella hallituspohjalla Suomea viedään eteenpäin. Työväenliikkeeltä puuttuu konkreettinen visio paremmasta yhteiskunnasta: tämä on suurimpia syitä siihen, että ihmisiä ei saada liikkeelle ja toimimaan tulevaisuuden puolesta.

– Ay-liikkeen tulisi olla nykyistä yhtenäisempi, mutta yhtenäisyyden tulisi kasvaa työntekijöiden sekä työpaikka- ja ammattiosastojen keskuudessa: osastoissa on ay-liikkeen voima. Alueellisten ammattiosastojen ja eri alojen yhteistyötä tulisi kehittää: tällöin olisi mahdollista luoda solidaarisia verkostoja, joiden kautta ymmärretään se, että kaikki työläiset ovat yhteisessä rintamassa.

Minkälainen muutos PAM:issa on mielestäsi tapahduttava, jotta se olisi tulevaisuudessa liittona vahvempi?

– Valta pitäisi riisua liiton johdolta sekä hallitukselta ja siirtää sitä entistä enemmän valtuustolle, liittokokoukselle ja ammattiosastoille. Olisi luotava konkreettisempi toimintakulttuuri siihen, millä tavalla tehtyjä päätöksiä toteutetaan ja noudatetaan. Tällä hetkellä PAM:in liittokokouksen tavoiteohjelma on tyhjänä kumiseva rumpu. Sen sisältöä ei juurikaan ole noudatettu: esimerkiksi kilpailukykysopimus hyväksyttiin, vaikka tavoiteohjelmaan on kirjattu toimeentulon parantaminen ja monet muut työntekijöiden työehtoja parantavat tekijät, Tuomivaara päättää.