Jo kolmen vuoden ajan ovat pienen saarivaltio Bahrainin asukkaat järjestäneet väkivallattomia protesteja ja vaatineet maahan demokraattisia uudistuksia.

Ja yhtä lailla kolmen vuoden ajan on Bahrainin kuningas ja hänen kuninkaalliset roistonsa vastanneet protesteihin väkivallalla, sieppauksilla, kidutuksella, vangitsemisilla ja terrorilla. Syylliseksi voidaan katsoa kuka tahansa, joka mainitseekin sanan ”ihmisoikeudet” tai loukkaa maan hallitsijaa tai lippua. Jälkimmäisestä voi seurata jopa seitsemän vuoden vankilatuomio.

Bahrainin valtaapitävää monarkkia tukee naapurimaa Saudi-Arabia. Apuna on ollut myös entinen yhdysvaltalainen poliisijohtaja John Timoney, joka hankki raa’an maineesta toimiessaan virassa Miamissa ja Philadelphiassa. 

Merivoimiin 150 miljardia dollaria

Yhdysvaltain hallitus on katsonut Bahrainin ja Saudi-Arabian suorittamia ihmisoikeusrikoksia läpi sormien. Se on jatkanut asekauppaa kummankin kanssa ja pitää edelleen merivoimiensa viidettä laivastoa Bahrainin-tukikohdassaan maan pääkaupungissa Manamassa. Vielä vähän aikaa sitten Yhdysvallat ilmoitti investoivansa suurella rahalla tukikohtiinsa Bahrainissa ja lisäävänsä laivojen määrää.

Yhdysvaltain hallitus käyttää vuodessa merivoimiin noin 150 miljardia dollaria, tästä suuri osa menee viidennen laivaston ylläpitoon. Vetämällä toimintansa Bahrainista Yhdysvaltojen kansantalous saisi valtavat säästöt. Lopettamalla diktatuurisen monarkian tukemisen Yhdysvallat loisi Bahrainille tilaisuuden kehittää demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Vaikka tietoa Bahrainin tilanteesta on ollut saatavilla, ei siitä ole revitty Yhdysvalloissa otsikoita eikä käyty julkista keskustelua. Valtaosa amerikkalaisista tuskin tietää edes Bahrainin sijaintia.

Yhdysvaltain hallitus ei vauhkoa siitä, miten Bahrainia pitäisi pommittaa sen asukkaiden suojelemiseksi. Yksikään senaattori ei vaadi sanktioita tai boikottia. Yhdysvaltain mielestä Bahrainissa ei ole kriisiä.

Yhdysvaltain jäljet pelottavat

Yhdysvaltain mukaan merivoimien viides laivasto ”vastaa” useammasta maasta: Afganistanista, Bahrainista, Egyptistä, Iranista, Irakista, Jordaniasta, Kazakstanista, Kirgisiasta, Libanonista, Omanista, Pakistanista, Qatarista, Saudi Arabiasta, Syyriasta, Tadzikistanista, Turkmenistanista, Yhdistyneistä Arabiemiraateista, Uzbekistanista ja Jemenistä.

Listatuista maista yhdelläkään ei ole Yhdysvaltojen vesillä aluksia, jotka ”vastaisivat” Yhdysvalloista. Näiden maiden asukkaat eivät ole ilmaisseet haluavansa, että Yhdysvaltojen viides laivasto ”vastaisi” mistään heille kuuluvasta.

Afganistan on kärsinyt Yhdysvaltain miehityksestä jo reilun vuosikymmenen ajan. Egyptissä vanha sortovalta nousee jälleen Yhdysvaltain tukemana ja aseistamana. Lukuisten maiden kansalaiset kärsivät Yhdysvaltain tukeman ja rahoittaman hallinnon alla. Jemen ja Pakistan ovat Yhdysvaltain miehittämättömien lennokkien iskujen kohteina. Laittomat ja veriset iskut ovat tähän mennessä synnyttäneet monin verroin enemmän vihaisia, katkeria terroristeja kuin ovat kyenneet niitä surmaamaan.

Sen sijaan esimerkiksi Iran ei ole vuosisatoihin hyökännyt yhteenkään maahan. Iranilla ei ole ydinaseohjelmaa, ja maa käyttää vuodessa aseisiin vähemmän kuin prosentin siitä mitä Yhdysvallat. Kasvava Yhdysvaltain aggression uhka siirtää Irania vain kauemmaksi demokratian tieltä.

Asekauppa lakkautettava

Bahrainilaiset vallankumoukselliset eivät ole vaipuneet epätoivoon vaan pitivät kolmannen vuosittaisen tapaamisensa Libanonissa tämän vuoden alussa. Tapaamisen hedelmänä syntyi toimintasuunnitelma, jonka puitteissa hallitusta vastustavat bahrainilaiset pyrkivät rakentamaan kansainvälisiä suhteita ystävällismielisiin tahoihin.

Suunnitelmaan kuuluu keskeisesti kamppailu asekaupan lakkauttamiseksi sekä vaatimukset Bahrainin hallituksen – ei maan kansalaisten – vastaisista boikoteista.

Lähde: David Swanson: Do We Care About People If They Live in Bahrain? 18.2.2014