Urheilu, bisnes ja Humu

Helsingin Maanantaiklubilla keskusteltiin 3. toukokuuta urheilusta, bisneksestä ja Humusta. Ja Humuhan on tämä huippu-urheilun hyvävelijärjestelmän rahasampo huippu-urheilun muutosryhmän merkeissä.

Stadionsäätiön eläköitynyt markkinointipäällikkö Pekka Hurme arvioi varsin kriittisesti muutosryhmän rahankäyttöä 2,5 miljoonan euron edestä. Siinä jätettiin myös kavereille oman reilun kymppitonnin kuukausipalkan ja autoedun lisäksi. Selvitykseen liittyvät urheilijahaastattelut tehtiin mukavan epämääräisesti ilman turhia dokumentointeja. Haastattelut oli hinnoiteltu sopivasti 29 500 euron hintaisiksi, jotta vältyttiin 30 000 euron kilpailutusrajalta.

Kilpailutus olisi ollut kiusallinen, koska tällöinhän haastattelijoilla olisi pitänyt olla osaamista ja kokemusta tämän tyyppisestä asiantuntijatyöstä. Kallis paperi, jossa ei juuri mitään uutta. Näin tiivisti Pekka Hurme näkemyksiään.

Lähes yhtä lohduttomasti ruoti Humu-raporttia opetus- ja kulttuuriministeriön eläkkeellä oleva kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen. Hän epäili vahvasti Humun keskeistä tavoitetta: ”Urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi 2020.” Samoin Aaltosta ihmetytti uuden ”uljaan” urheiluorganisaatiomme Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n viso: ”Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020.” Valossa on tällä hetkellä mukana 27 varsinaista urheilujärjestöä sekä liikunnan aluejärjestöjä. Se on vähän kun Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenmäärä oli yli 130. 

Humun raportti päätyy esittämään lisärahaa huippu-urheiluun 15 miljoonaa euroa. Puolet tästä on tarkoitus saada siirtämällä viiden vuoden ajan valtion liikuntarahoitusta vuosittain prosentin edestä huippu-urheilulle ja vastaavasti vähennettäisiin muun liikuntatoiminnan tukea. Onneksi urheiluministeri Arhinmäki on todennut, että lisärahaa ei tule, totesi Aaltonen. Hän ihmetteli myös raportin arvopohjaa, josta on kokonaan ohitettu nykyinen huippu-urheilun arvottaminen euroissa ja dollareissa. Myös iänikuinen harhautus huippu-urheilun liikuntaan innostavasta vaikutuksesta ihmetytti. Jos tämä pitäisi paikkansa, niin viime vuosina hiihtoharrastus olisi hiipunut, eikä kasvanut.

Lumi on tainnut saada kansan hiihtämään surkeasta hiihtomenestyksestä huolimatta, huomautti Aaltonen. Hän kiteytti Humun raportin: Tämä huippu-urheilun strategia on Suomen liikunnan tragedia.

Kun tätä huippu-urheilusekoilua seuraa, tulee melkein ikävä takavuosien porvariurheilun kiistatonta johtajaa, juuri 90 vuotta täyttänyttä Jukka Uunilaa. Kova porvari, mutta linjakas urheilujohtaja aikana, jolloin TUL antoi järjestöllisen, poliittisen ja urheilullisen vastaiskun porvariurheilulle. TUL:n liittokokouksessa linjattiin toukokuun lopulla järjestön yhteiskunnallisia tehtäviä ja vastuita. Liikuntapoliittisissa linjauksissa korostuu lasten ja nuorten liikunta, terveysliikunta ja työyhteisöliikunta. Samalla korostetaan liikunnan tärkeyttä maksuttomana peruspalveluna. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon parhaillaan käynnissä olevassa liikuntalain uudistamistyössä.

Toistaiseksi TUL seuraa uuden liikuntaorganisaatio Valon rakentumista. Liittymispäätöksiä ei vielä ole tehty. Yhteisöllisen liikuntatoiminnan tulevaisuus voi olla ratkaisevalla tavalla TUL:n käsissä yhteistyössä muiden yhteisöllistä, ei- kaupallista liikuntatoimintaa harjoittavien liikunta- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.