Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Uudenlaisen taloudellisen kehityksen malli

    Teoria
    16.1.2010 - 14:31
    Marko Korvela
    NN
    Karl Marx kuvattuna graffitiin. / NN |

    Karl Marxin mukaan ihmisen riistolla ja luonnon väärinkäytöllä on sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on itseisarvo ja joka eikä välitä kasaamisprosessin seurauksista. Kapitalismissa kasataan omaisuutta kasaamisen vuoksi, tuotetaan tuotannon vuoksi.

    Talouden määrällinen kasvu ja voitot ovat ensisijaista. Ilmastonmuutoksen torjumisestakin tehdään bisnestä.

    SKP:n puolueohjelmassa todetaan, miten kapitalismi on kehittänyt tuotantovoimia ja muuttanut ihmisten elämää ennennäkemättömällä tavalla. Samalla se on alistanut ihmisen, luonnon ja tuotannon yksityisen voitontavoittelun välikappaleiksi.

    Kapitalismi pyrkii muuttamaan kaikki sosiaaliset suhteet ja inhimillisen kanssakäymisen tavaraksi, joka voidaan myydä ja ostaa markkinoilla. Marxin mukaan tämä vieraantuminen johtaa ihmisen ja luonnon välisen suhteen köyhtymiseen niin, että luonto muuttuu lopulta vain välineeksi.

    Kapitalistinen järjestelmä on kyvytön ottamaan huomioon ihmisen, yhteiskunnan ja maailmanlaajuisen kehityksen tarpeita kokonaisuutena. Kohtalon kysymys kuuluu, ohjaavatko yhteiskunnan kehitystä jatkossa ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tarpeet vai yritysten liikevoitot.

    Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

    Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen taloudellinen kuilu on uusliberalismin myötä 40 viime vuoden aikana vain kasvanut. Vuonna 1960 maailman rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen välinen ero oli 30-kertainen. Nyt ero on kasvanut jo 80-kertaiseksi. Maailman köyhimmät kolme miljardia ihmistä elävät alle kahdella eurolla päivässä.

    Kuilu on melkoinen myös kasvihuonepäästöjen osalta. Yhdysvallat kuluttaa vuodessa luonnonvaroja satakertaisesti köyhimpiin maihin verrattuna. Suomen ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin.

    Kuitenkin ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat pahiten kehittyviin maihin ja huonoimmassa asemassa olevaan maailman köyhälistöön, joka ei ole vastuussa ilmastonmuutoksesta. Saastuttaja maksaa -periaate ei toteudu.

    Green New Deal? No Deal!

    Viherpesu ja vihreä kapitalismi, Green New Deal, eivät puutu perusongelmaan: tarpeeseen muuttaa taloudellisen kehityksen mallia, tuotantotapaa.

    Vihreä kapitalismi avaa vain pääomalle uusia keinottelumahdollisuuksia päästökaupan ja ekologisen kulutuksen kasvavilla markkinoilla. Luonnosta ja ympäristönsuojelusta tulee kauppatavaraa, mikä rajoittaa ekologisen kriisin ratkaisumahdollisuuksia.

    Green New Deal on uusliberaalin markkinakapitalismin muka-ekologinen valepuku, jonka turvin se yrittää hankkia takaisin valtaa ja uskottavuutta finanssikriisin jälkeen. Se on kaikkea muuta kuin ratkaisu ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöhaasteisiin.

    Omistuskysymys

    Energia- ja ympäristökysymyksissä valta siitä, mitä ja miten tehdään, on suursijoittajilla ja tuotantovälineiden omistajilla. Energiayhtiöiden yksityistäminen ja markkinoiden avaaminen kilpailulle ei ole tuonut tehokkuutta eikä halpoja hintoja. Se ei ole myöskään vähentänyt päästöjä. Vapaan kilpailun sijasta energia-alaa hallitsevat kartellit ja monopolit.

    Energiatuotannon ja -huollon ottaminen pääosin yhteiskunnalliseen omistukseen ja valtion energiayhtiöiden irrottaminen pörssistä on välttämätöntä. Näin voidaan toteuttaa energiatalouden radikaali ekologinen rakennemuutos, saada energian hinnat kuriin ja ohjata energiataloutta demokraattisesti.

    Ekologisesti järkevä kehitys

    Kapitalismin määrällisen kasvulogiikan vaihtoehto ei ole yhteiskunnallisen kasvun tyrehtyminen tai taantuma. Kestävä kehitys voi olla myös inhimillistä, henkisen työn, kulttuurin ja aineettomien palvelujen kasvua ekologisesti järkevällä tavalla. Kyse on uudesta taloudellisen kehityksen mallista, jossa työn tulokset jaetaan oikeudenmukaisemmin, tuottavuuden kasvua hyödynnetään lyhentämällä työaikaa ja jossa kasvu on laadullista.

    Tällainen kehitys kykenee sopeutumaan luonnon kestokyvyn puitteisiin. Se merkitsee siirtymistä pääsääntöisesti uusiutuvan energian käyttöön ja koko talouden rakentamista kierrätyksen ja uudelleenkäytön periaatteille.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    ”Me tulemme tuomioistuimen kautta hakemaan PAMin osa-aikaisille jäsenille korvausta työsopimuksen ylittäviltä tunneilta. Haemme tähän useampia jäseniä mukaan.

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    2024 08 19 Event, Thüringer Wahlkampftour Start des BSW in Eisenach STP 2958 by Stepro
    Kulttuuri
    26.11.2025
    Tiina Sandberg
    Tilaajille

    Yhteisöllisyyden manifesti

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!