Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Uusi vaihde päälle Lokakuun arvioinnissa

    Arkiston arkiston artikkeli
    2.11.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40/2007

    Lokakuun vallankumouksesta Venäjällä tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi 90 vuotta.

    Koko kuluneiden 90 vuoden ajan vallankumous on ollut sosialismin vastustajien uupumattoman vääristelyn kohteena. Sitä on muun muassa sätitty ”bolshevistisen salaliiton tulokseksi”, ”pienen ryhmän vallankaappaukseksi” ja ”veriseksi kumoukseksi”. Todellisuudessa minkäänlaista salaliittoa ei ollut. Pieni ryhmä ei kaapannut valtaa harhaanjohdetun ja tottelevaisen väkijoukon toimiessa statistina, vaan kyse oli kansanjoukkojen toiminnasta. Lenin ja bolshevikkipuolue vain ymmärsivät kansan pyrkimykset ja käynnissä olleen prosessin muita paremmin. Ja itse vallankumous oli lähes veretön.

    Sekin on jatkuvasti haluttu unohtaa, että Lokakuun vallankumoukselle ei ollut vaihtoehtoa. Sitä tarvittiin ensikädessä viemään helmikuun porvarillis-demokraattinen vallankumous loppuun, johtamaan maa pois sodasta, tekemään loppu kansan oikeuksien polkemisesta, ratkaisemaan maakysymys ja luomaan edellytykset vähittäiselle siirtymiselle sosialismiin.

    Neuvostovalta alkoikin nopeasti toteuttaa lupauksiaan ja kansanjoukkojen vaatimuksia. Tilanherrojen maat jaettiin kansalle. Sodasta irtauduttiin. Kansojen itsemääräämisoikeuden periaatetta alettiin toteuttaa, kuten Suomen itsenäisyydenkin tunnustaminen osoitti.

    Neuvostovalta yritettiin tappaa kehtoonsa. Se, että neuvostovalta kesti tsaristis-porvarillisten voimien aloittaman verisen sisällissodan ja neljäntoista ulkovallan aloittaman interventiosodan sekä saarron, osoittaa vakuuttavammin kuin mikään muu bolshevikkien salaliittoa ja vähemmistön hirmuvaltaa koskevien väitteiden hataruuden.

    Lokakuun vallankumouksella oli laajakantoiset vaikutukset koko maailman kehitykseen. Imperialismin ketju murtui. Kansallinen vapautustaistelu eri puolilla maailmaa heräsi. Kapitalistisissa maissa hallitsevan luokan oli pakko suostua myönnytyksiin työväenliikkeen edessä Sosialismin hävittämiseksi ja työväenliikkeen nujertamiseksi pystytettiin finanssipääoman kaikkein taantumuksellisimpien, kansalliskiihkoisimpien ja imperialistisimpien ainesten avoin terroristinen diktatuuri, fasismi. Lokakuun vallankumouksen synnyttämän valtion merkitys kansojen fasismista saamalle voitolle oli ratkaiseva.

    Itse Lokakuun vallankumouksen ja sen seurauksena syntyneen reaalisosialismin arviointia ei ole myöskään alkuvuosia lukuun ottamatta kyetty erottamaan toistaan. Vielä vähemmän sitä on kyetty tekemään 1990-luvun alun jälkeen, jolloin reaalisosialismi Euroopassa mureni ja Neuvostoliitto hajotettiin. Vallankumouksessa ja sitä edustaneessa työväenliikkeen suuntauksessa vastustajat ovat halunneet nähdä reaalisosialismin myöhempien vaikeuksien ja tuhon alkulähteen.

    Lokakuun vallankumouksesta ei kuitenkaan väistämättömästi seurannut, että eurooppalainen reaalisosialismi myöhemmin sai sille ominaiset piirteensä, koki vakavia vaikeuksia ja vääristymiä ja vihdoin lakkasi olemasta. On silti perusteita väittää, että se julma ja täynnä jyrkkiä vastakkaisuuksia ollut aika, jona vallankumouksellinen työväenliike kehittyi, lokakuun vallankumous tapahtui ja neuvostovaltaa alettiin rakentaa, löi leimansa marxilaisuutta ja sosialismia koskeviin tulkintoihin samoin kuin hallintotapoihin ja ihmisten mentaliteettiin.

    Kommunistit eivät voi luopua menneisyydestään–saman aikaan sankarillisesta ja traagisesta. Mutta he pitävät velvollisuutenaan arvioida rohkeasti ja tarkasti historian opetuksia ja niiden pohjalta uusia tehtäviä. Näin on tehty myös ajanmukaistettaessa SKP:n puolueohjelmaa.

    On aika panna uusi vaihde päälle tässä arvioinnissa. Euroopan reaalisosialismin romahduksesta on kulunut jo kyllin aikaa, ja sen jälkeinen kapitalismi on jo kylliksi ehtinyt osoittaa olevansa kykenemätön tarjoamaan maailman ihmisten enemmistölle muuta kuin nälkää, riistoa, oikeudettomuutta, talouskriisejä, ekologista tuhoa, sotia ja ihanteettomuutta. On offensiivin aika. Eli kuten Venäjän tieteen ja kulttuurin edustajat vetoomuksessaan (ks. sivu 12) sanovat: ”Lokakuun sykli ei ole sulkeutunut eikä historia ole loppunut. Eletään ylimenokautta, joka tulee yhdistämään Lokakuun katkennutta lankaa. Ihmiskunnan esihistoria on se, mikä kohta loppuu, luokkayhteiskunta, työnriisto ja luokkasorto. Todellinen historia alkaa vasta silloin.”

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Crescendo muistomerkki kunnioittaa punaisten puolella taistelleiden kaatuneiden sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa. KuvaToivo Koivisto
    Politiikka
    6.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja korostaa yhteisvoimaa ja tietoisuuden kasvua muutoksen välineenä

    Helsingissä valtakunnallisella muistomerkillä puhunut Kantakaupungin kommareiden puheenjohtaja Hannu Salminen esitti vappupuheessaan laajan arvion Suomen poliittisesta tilanteest

    Perustuslakivaliokunnan päätös eläinten perusoikeuksista herättää keskustelua oikeudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    5.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eduskunta linjaa eläinten perustuslaillista asemaa

    SKP n vappupuheissa korostettiin työväenluokan asemaa ja varoitettiin fasismin noususta. Kuva Vesa Lankinen
    Politiikka
    4.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vappupuhujat varoittivat fasismin noususta

    Tiina Sandberg korostaa työväenluokan yhtenäisyyden merkitystä hallituksen työmarkkinatoimien keskellä. Kuva SKP
    Politiikka
    3.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työväenluokka ja työmarkkinapolitiikka törmäyskurssilla

    SEL n puheenjohtaja Veli Matti Kuntonen korosti Porvoon vappujuhlassa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ratkaisevat työntekijöiden aseman ja työelämän suunnan. Kuva Karoliina Öystilä
    Politiikka
    2.5.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    ”Eduskuntavaalit ovat työntekijöiden seuraava työehtosopimuskierros”

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!