Uuteen hallitusohjelmaan kohdistuu kovia paineita

Alkuperäinen kirjoittaja: Esitykset Koonnut: Thomas Micklin

Vaalien jälkeisen uuden hallituksen muodostamisen ensimmäisiä
tunnusteluja ollaan vasta tekemässä, joten uuden hallitusohjelmankin
laatiminen on vielä kokonaan edessä. Ennemmin tai myöhemmin
sekin on kuitenkin laadittava. Siksi Tiedonantaja kokosi muutamia keskeisiä
mm. kansalaisjärjestöjen ja muiden uutta vaihtoehtoista politiikkaa
vaatineiden tahojen esityksiä siitä, mitä tarpeita politiikan
suunnan muuttamiseksi Suomessa todellisuudessa on.

Esitykset ovat vapaasti uuden hallitusohjelman laatijoiden kopioitavissa
– muodostettiinpa sitten uusi hallitus mille pohjalle hyvänsä.

Lukijalle jää myös vapaasti arvioitavaksi, miten todennäköistä
näiden esitysten pohjalta on, että luultavimmat hallituksen muodostajat
todella tulevat kääntämään politiikan suunnan Suomessa
seuraavalla vaalikaudella.

Sadat tuhannet ovat edelleen vailla työtä samaan aikaan kun toiset
uupuvat työssä. Lähes kymmenen vuotta jatkuneesta talouden
kasvusta huolimatta Suomessa on yli 200 000 työpaikkaa vähemmän
kuin 90-luvun alussa.

Tärkeimpinä keinoina työttömyyden vähentämiseksi
mm. työttömien omat järjestöt ja eräät yksittäiset
ammattijärjestöt ovat esittäneet ostovoiman vahvistamista
palkkoja korottamalla ja töiden jakamista lyhentämällä
yleistä työaikaa.

Nyt alkaneen uuden eduskuntakauden aikana olisi siis tarve siirtyä
30 tunnin työviikkoon ansiotasoa alentamatta. Näin voidaan luoda
lisää työpaikkoja, vähentää työssä
uupumista ja antaa lisää aikaa perheille. Samalla voitaisiin ohjata
työllisyyden paranemisesta valtiolle kertyvistä varoista osa kunnille.

Ay-liikkeen monien ammattiosastojen taholta on esitetty, että on
säädettävä laki minimipalkasta, joka on vähintään
1 000 euroa kuukaudessa. Summa olisi sidottava indeksiin.

Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden
nujertamiseksi tarvitaan myös työllistämistakuu. Valtiolle
ja kunnille säädettäisiin velvoite työllistää
jokainen yli vuoden työttömänä ollut normaaleilla työehdoilla.
Samalla palautettaisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto
kuuteen kuukauteen. Hankkeet työttömyysturvan porrastamisesta
ja muuttamisesta vastikkeelliseksi hylättäisiin.

Eläke-ikää ei nostettaisi eikä varhaiseläkkeelle
pääsyä vaikeutettaisi. Työttömyyseläkettä
ei lopettaisi.

Verotuksella tasoitettaisiin tuloeroja ja jaettaisiin uuden teknologian
tuoma hyöty oikeudenmukaisemmin. Pääomatuloja ryhdyttäisiin
verottamaan palkkatulojen tavoin ja myös osinkotulot pantaisiin verolle.
Työvaltaisten pienyritysten verotusta kevennettäisiin ja pääomavaltaisten
suuryhtiöiden verotusta kiristettäisiin. Elintarvikkeiden arvonlisävero
alennettaisiin keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle
mm. alan työntekijäliittojen vaatimusten mukaisesti.

Jokaiselle olisi taattava ihmisarvoisen elämän edellyttämä
toimeentuloturva, joten alin perusturva nostettaisiin vähintään
700 euroon kuukaudessa ja sidottaisiin indeksiin. Tämä merkitsisi
työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen,
opintorahan, toimeentulotuen perusosan sekä alimpien eläkkeiden
ja päivärahojen tason korottamista ja niiden maksamista ”yhdeltä
luukulta” ilman turhaa byrokratiaa. Myös lapsilisiä korotettaisiin.

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen korvattaisiin täysimääräisesti
kaikille eläkeläisille. Kansaneläkkeisiin tehtäisiin
tasokorotus, joka nostaa alimman eläketurvan 700 euroon kuukaudessa.
Ns. taitettu indeksi poistettaisiin ja kaikki eläkkeet sidottaisiin
TEL-indeksiin. Sairausvakuutusmaksu poistettaisiin eläkeläisiltä
ja sairausvakuutuksen omavastuu-osuuksia alennettaisiin.

Asumiskustannuksia alennettaisiin vuokrasäännöstelyllä,
alentamalla aravalainojen korkoja sekä lisäämällä
valtion rahoitusta vuokra-asuntojen rakentamiseen ja asuntojen peruskorjaukseen.
Toimeentulotuen perusosaa leikkaava asumisen omavastuuosuus poistettaisiin
vihdoin mm. ns. Totu-ryhmän lukuisten vaatimusten mukaisesti.

Julkisten sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden
ja laadun turvaamiseksi uudistettaisiin valtionosuusjärjestelmä.
Lakisääteisten peruspalvelujen rahoituksen ensisijainen vastuu
säilytettäisiin valtiolla ja niiden valtionosuudet nostettaisiin
eduskuntakauden aikana asteittain 90-luvun alun tasolle. Peruspalvelut olisivat
kuntien itse tuottamia ja niiden kehittämiseksi palkattaisiin lisää
vakinaista henkilöstöä.

Kansallisessa terveysohjelmassa esitettyjen hoitotakuun, palvelujen saatavuuden
ja laadun parantamisen toteuttamiseksi lisättäisiin valtion rahoitusta,
palkattaisiin lisää henkilöstöä ja parannettaisiin
myös hoitohenkilöstön palkkausta.

Kunnallisverotus muutettaisiin progressiiviseksi. Alimpien tulojen verotusta
voitaisiin näin keventää. Myös osinkotulot saatettaisiin
kunnallisverotuksen piiriin.

Valtionyhtiöiden yksityistäminen lopetettaisiin. Posti palautettaisiin
osakeyhtiöstä valtion liikelaitokseksi, jolla on vastuu turvata
postin peruspalvelut lähipalveluina ja kehittää internetpalveluja
koko maassa jokaisen ulottuville.

Ydinvoiman lisärakentamisesta luovuttaisiin. Uusiutuvan kotimaisen
energiatuotannon kehittäminen olisi turvallisempi, työllistävämpi,
demokraattisempi ja edullisempi vaihtoehto. Sitä täydentävä
maakaasun käytön lisääminen tarjoaisi mahdollisuuksia
monipuolistaa muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomen taloutta.

Maakaasuverkkoa laajennettaisiin vetämällä pohjoisessa
Venäjän puolelta haaraputki Kainuuseen, Ouluun, Raaheen ja Tornioon
sekä eteläisessä Suomessa jatkamalla verkko Turun ja Porin
seudulle.

Ympäristön suojeleminen, ympäristöllinen oikeudenmukaisuus
ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ympäristöä
koskevissa ratkaisuissa edellyttäisi valtion ja kuntien omistuksen
keskeistä osuutta mm. energiatuotannossa, perusteollisuudessa ja joukkoliikenteessä.
Ympäristöverotus kohdistettaisiin ensisijassa suuryhtiöiden
energian ja luonnonvarojen kulutukseen.

Uusi hallitus asettaisi Kioton ilmastosopimusta tiukemmat tavoitteet
hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähentämiselle.
Suomi toimisi myös EU:ssa velvoittavien päästörajoitusten
aikaansaamiseksi. Liikennepolitiikassa asetettaisiin etusijalle joukkoliikenteen,
erityisesti raideliikenteen kehittäminen. Hankkeet VR:n lähiliikenteen
kilpailuttamiseksi ja yksityistämiseksi hylättäisiin.

Viimeistään Nato-maiden USA:n ja Britannian hyökkäys
Irakiin osoittaa, että kaikista haikailuista Suomen liittämisestä
Natoon luovutaan. Suomi päin vastoin irtaantuisi Naton kumppanuusohjelmasta,
joka on ristiriidassa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa. Suomi ei
osallistuisi myöskään euroarmeijaan. Sotilaallisesti liittoutumattomana
Suomi voi vähentää asemäärärahoja.

Jos Nato-jäsenyys tulee kansalaisten vastustuksesta huolimatta esille,
se alistettaisiin kansanäänestykseen. EU:n valmistelema perustuslakisopimuskin
alistettaisiin kansanäänestykseen. Ylikansallisen pääoman
etuja ajavan EU-liittovaltion sijasta rakennettaisiin demokraattista ja
solidaarista Eurooppaa, joka kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia ja
kansojen itsemääräämisoikeutta.