Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennus herättää huolta oikeusvaltion tilasta

Orpo–Purran hallitus esittää Verohallinnolle merkittävää laajennusta tiedonsaantioikeuksiin, joka mahdollistaisi laajamittaisen pääsyn kansalaisten tilitietoihin ilman yksilöityä kohdentamista tai tiedon saajan suostumusta. Esitys on herättänyt voimakasta kritiikkiä pankkeja edustavassa Finanssiala ry:ssä, joka pitää ehdotusta räikeässä ristiriidassa perustuslain ja EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.

Finanssiala ry:n mukaan Verohallinto saisi jatkossa käsitellä massiivisia data-aineistoja kansalaisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Tiedot voivat sisältää arkaluonteisia henkilötietoja, kuten terveystietoja tai tietoa kuulumisesta uskonnollisiin tai poliittisiin järjestöihin. ”Tilitiedoista voi paljastua terveystietoja tai esimerkiksi kuuluminen uskonnollisiin tai poliittisiin järjestöihin. Länsimaiseen oikeusvaltioon ei kuulu, että viranomaiset keräisivät tällaisia yksityisiä tietoja – etenkään kansalaisen tästä tietämättä”, sanoo Finanssiala ry:n johtavan veroasiantuntija Marja Blomqvist, Finanssiala ry:n tiedotteessa.

Hallituksen esitys on parhaillaan perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Valiokunta on aiemmin linjannut, että tilitapahtumat kuuluvat yksityiselämän suojan ydinalueelle. Finanssiala ry:n mukaan hallituksen esitys uhkaa oikeusvaltion kulmakiviä. ”Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluviin arkaluonteisiin tietoihin. Harmaan talouden torjunta ei voi astua näin räikeästi perusoikeuksien yli”, sanoo Blomqvist.

Tietosuojavaltuutettu Anu Talus on myös nostanut esiin huolen viranomaisten toimivallan rajojen hämärtymisestä.

”Viranomaisen rajattu toimivalta on yksi demokratian ja oikeusvaltion kulmakivistä. Liian laajat toimivaltuudet ja tietojen käsittelyoikeudet voivat rapauttaa ihmisten luottamusta viranomaistoimintaan”, sanoo Anu Talus lokakuussa 2025 julkaistussa Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedotteessa.

Orpo- Purran hallituksen esityksessä ei ole avattu riittävän tarkasti, mitä tietoja Verohallinto saisi kerätä ja miten niitä voitaisiin edelleen luovuttaa muille viranomaisille. Tämä herättää huolta viranomaistoiminnan läpinäkyvyydestä ja kansalaisten oikeudesta tietää, mitä heistä kerätään. ”Kansalainen voi pyytää tietosuojavaltuutetulta tiedon, mitä tietoja hänestä käsitellään Verohallinnossa, mutta tästä on kerrottava esityksessä selkeämmin. Uudistus saattaa kasvattaa myös tällaisten pyyntöjen määrää merkittävästi, eikä tietosuojavaltuutetun toimistolla ole todennäköisesti resursseja pyyntöjen käsittelyyn”, sanoo Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen järjestön tiedotteessa.

Voiko kyse olla vain teknisestä uudistuksesta, vai onko kyse vallan ja toimijuuden uudelleenjaosta, jossa viranomaisvalvonta laajenee yksityisyyden kustannuksella? Tässä kehityksessä  voidaan nähdä myös aineksia luokkaristiriitaan: työväenluokan ja pienituloisten tilitiedot voivat päätyä valvonnan kohteeksi ilman konkreettista epäilyä väärinkäytöksistä, kun taas pääoman liikkeet jäävät usein järjestelmän ulkopuolelle. Voiko tämä olla vain sattumaa, vai onko Orpo-Purran hallituksen esitys laajentaa  kansalaisten tietojen saantia osa kapitalistisen valtiokoneiston rakennetta, jossa kontrolli kohdistuu alistettuihin, ei etuoikeutettuihin.

”Esitys mahdollistaisi Verohallinnolle hyvin laajat tietopyynnöt kansalaisten tilitietoihin, kohdetta yksilöimättä ja riippumatta siitä, onko tiedoilla tekemistä verotuksen kanssa”, sanoo  Finanssiala ry:n Blomqvist.

Taustaa: Finanssiala ry

Finanssiala ry on keskeinen suomalainen finanssialan etujärjestö, joka edustaa pankkeja, vakuutus- ja työeläkeyhtiöitä, rahoituslaitoksia ja sijoittajayhtiöitä. Järjestön tehtävänä on edistää finanssialan toimintaedellytyksiä, turvata luotettavat ja tehokkaat finanssimarkkinat sekä edistää vastuullista ja turvallista rahoituspalveluiden tarjontaa Suomessa.

Finanssiala ry osallistuu aktiivisesti lainsäädäntötyöhön ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa varmistaakseen alan vakauden ja kuluttajansuojan. Se muodostaa alan yhteisiä näkemyksiä ja strategioita, joita se vie esiin niin kansallisella kuin EU-tasollakin.

Viime aikoina Finanssiala ry on ollut esillä suomalaisessa mediassa erityisesti hallituksen puheenjohtajan vaihtumisen yhteydessä lokakuussa 2025, kun Timo Ritakallio valittiin tehtävään. Ritakallio on korostanut järjestön roolia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäjänä finanssialalla. Lisäksi Finanssiala ry:n toiminta ja kannanotot ovat nousseet esiin keskusteluissa finanssisektorin kyberturvallisuudesta, petosten ehkäisemisestä sekä finanssialan roolista talouden epävakaudessa.

---