”Veronalennuksista päähyöty rikkaille, köyhille vain murusia”

Alkuperäinen kirjoittaja: THOMAS MICKLIN

– Yksi keskeisiä ongelmia tämän maan viime vuosien veronalennuspolitiikassa on se, että siitä eivät hyödy usein senttiäkään ne, jotka ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassamme, eli erilaisten sosiaalitukien varassa elävät. Sen sijaan, mitä enemmän tienaa, sen suurempi hyöty on ollut myös veronalennuksista.

Tällä tavoin suomii hallituksen verolinjaa tutkiva journalisti ja tietokirjailija Pertti Honkanen, joka toiminnassaan on keskittynyt juuri verotusta koskeviin asioihin.

Honkanen selittää, miksi kaikkein vähävaraisimmat, erilaisilla tuilla elävät, jäävät hallituksen veroratkaisuissa useimmiten näppejään nuolemaan.

– Kaikkein vähävaraisimmathan eivät maksa valtion tuloveroa, ja näin valtion tuloveroasteikkojen alennus ei yksinkertaisesti koske heitä laisinkaan, Honkanen toteaa.

– Kunnallisveroa he silti joutuvat maksamaan pienistä tuistaan. Mutta hallituksen tuloveronalennuspolitiikassa myös kunnallisverotuksen keventäminen on sidoksissa ansiotuloihin. Eli se tapahtuu kunnallisverotuksen ns. ansiotulovähennystä korottamalla. Mutta kun tuilla elävillä ei ole ansiotuloja, he eivät saa myöskään ansiotulovähennystä, Honkanen jatkaa.

Hän toteaa, että näin syntyy paha verotuksellinen noidankehä.

– Kun sitten kunnat päätyvät yleisessä rahapulassaan ja mm. valtionosuuksien vähetessä korottamaan kunnallisveroäyriä, kuten esimerkiksi juuri nyt on käymässä varsin monessa kunnassa, se johtaa siihen, että tietenkin myös näiden kaikkein vähävaraisimpien kunnallisveroprosentti nousee, vaikka he eivät näitä paljon puhuttuja ”verohelpotuksia” ole saaneet lainkaan.

– Myös lähes kaikki muut erilaisten maksujen korotukset koskevat kaikkein vähävaraisimpia, esimerkiksi sairausvakuutusmaksu ja yksittäiset kunnallisten palvelujen käyttömaksut. Näin ”köyhät köyhtyvät” entisestäänkin, kuten on tapana sanoa, hallituksen veroratkaisuista, Honkanen huomauttaa.

Rikkaita

suositaan

Pertti Honkasen mukaan hallituksen verotuksellisen kolikon toinen puoli on se, että jos kaikkein köyhimpiä rokotetaan lisää, niin kaikkein rikkaimpia suositaan eniten.

– Ainakin periaatteessa tämä jälkimmäinen toteutuu sitä kautta, että ns. marginaaliveroa alennetaan. Marginaaliverohan käytännössä säätelee verotuksen progressiivisuusastetta, joten mitä alempi marginaalivero, sitä vähemmän veroa maksetaan suuristakin tuloista, kun taas marginaaliveroprosentin alentumisen hyöty vähenee mitä pienemmät tulot ovat, Honkanen selostaa.

Myös tuoreessa tuporatkaisussa sovelletaan osin prosenttikorotuksia, mikä sekin puolestaan suosii jo valmiiksi korkean tulotason omaavia – yhdessä marginaaliveron alentamisen kanssa hyöty vielä vahvistuu.

Tavallinenkaan palkansaaja ei kuitenkaan kovin paljon hyödy tupoon kytketyistä tuloverohelpotuksista. Erilaisten muiden maksujen korotusten kanssa tuposentit menevät melko lailla päikseen, joten lopputulos on tältäkin osin, että työnantajat saivat itselleen lähes ilmaisen tupon, mutta siitä kompensaatioksi palkansaajille luvatut verohelpotukset jäävät käytännössä paperille.

Kuntia

rokotetaan

Tuloverohelpotusten painopisteen keskittäminen kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamiseen aiheuttaa myös kuntien verotulojen pienentymisen. Vaikka tätä luvataan pääosin kompensoida valtionosuuksia korottamalla, kompensointi ei vähintäänkään käytännössä toimi täysimääräisesti ja kaikkien kuntien osalta, jolloin kuntatalouskin heikkenee, seurauksena paineita kuntaveroäyrin nostoon ja palvelujen heikentämiseen.

– Ja taas kärsivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eniten, muistuttaa Honkanen mistä äskenkin oli puhe.

Hän palauttaa mieliin, että julkisen vallan verotulot ovat muutenkin viime aikoina alentuneet selvästi mm. yritys- ja alkoholiverotuksen kevennyksillä. Sekin näkyy yhteiskunnan voimavaroissa ylläpitää julkisia palveluja.

Varallisuusveron

lakkautus

on historiallista

Periaatteellisesti kovin paukku hallituksen tuoreessa veroratkaisussa on kuitenkin varallisuusveron poisto kokonaan.

– Jos kohta veroratkaisu muilta osin edustaa melko tavanomaista hallituksen linjaa, jota on toteutettu jo usean kerran aikaisemminkin, on varallisuusveron poisto sentään historiallinen muutos, Pertti Honkanen toteaa.

Hän ei perusta puheista, että kyseisen veron tuotto on viime vuosina ollut suhteellisen vaatimaton.

– Varallisuusveron tuotto on pienentynyt koko ajan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että itse veroa on pienennetty jo moneen otteeseen. Eli vähiin käy ennen kuin tyystin loppuu, on tapana sanoa.

Honkasen mukaan ei ole montaakaan vuotta siitä, kun varallisuusvero tuotti tuplastikin enemmän kuin nyt.

– Ja herää vain kysymys, miksi esimerkiksi Suomen rikkaimmalle miehelle Aatos Erkolle piti nyt antaa 1,4 miljoonan euron suoranainen joululahja, eli tuon verran vuodessa hän säästyy maksamasta riihikuivaa rahaa omaisuudestaan valtiolle, Honkanen päivittelee.