VIIKON KOLUMNI: Rauha on äitien työtä
Äitiyttä ei perinteisesti ole nähty vahvasti yhteiskunnallisena, silti juuri äidit kokevat suurta vastuuta lapsistaan, heidän tulevaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Se tuntuu luonnolliselta, jos on omalta osaltaan ollut luomassa jotakin niin ainutkertaista ja ihmeellistä, kuin uutta ihmisolentoa, kuuluukin olla huolissaan.
Äitiys on pitkään nähty kilpajuoksuna keittiön, lastenhuoneen ja pyykkituvan välillä – ei yhteiskunnallisena muutosvoimana. Nykyään lapsen välittömästä hyvinvoinnista huolehtiminen ei kuitenkaan riitä, vaan äitien on käytävä käsiksi suurempiin kysymyksiin. Ruoka ja puhtaat vaatteet eivät pelasta lasta yhteiskunnalliselta epätasa-arvolta tai sodalta.
Äitinä olemisen kysymykset ovat kuitenkin äitien ydinosaamisaluetta. Miltä voisi silloin näyttää äitien rakentama rauha? Kenties se hylkäisi perinteiset ulkopolitiikan kysymykset – voimasuhteet, ohjuskilvet, asejärjestelmät. Äitien rakentama rauha voisi lähteä liikkeelle äitien arvoista, tiedoista ja kokemuksista – siitä hiljaisesta tiedosta, jonka äidit ympäri maailman jakavat.
Rakentaessani äitinä rauhaa, vaadin, että nälänhädän on loputtava. Tiedän, että ruoka ja puhdas vesi ovat lapselle elintärkeitä – myös rauhan on kestääkseen lähdettävä liikkeelle siitä, ettei kukaan joudu elämään ilman näitä perustarpeita. Terveys on tärkeää – äitinä en elä päivääkään rauhassa, ellen voi luottaa lapseni saavan hoitoa sairastuessaan. Siksi ilmainen terveydenhuolto kaikille maailman lapsille ja aikuisille on yksi rauhan kulmakivistä. Luku- ja laskutaito ovat nykymaailmassa selviytymisen tärkeimpiä taitoja, siksi rauhantyön täytyy kulkea käsi kädessä koulutuksen kanssa. Maailmassa, jossa jokainen osaa lukea, voidaan jo keskustella rauhasta.
* * *
Äidit! On aika astua johtoon! Rauhan työ alkaa kotona, opettamalla lapsi luottamaan ja rakastamaan. Se jatkuu päiväkodeissa ja kouluissa kamppailemalla hupenevia määrärahoja vastaan, tukemalla lapsen oikeutta toteuttaa itseään, vahvistamalla solidaarisuutta ja yhteishenkeä kasvavissa lapsissa. Rauha etenee vaatimalla yhteiskunnallista muutosta, jossa rahaa kohdennetaan sotilaallisen varustautumisen sijaan lasten tulevaisuuteen – aivan kaikkien lasten. Tasa-arvoinen yhteiskunta ja maailma ovat rauhan parhaat takeet, eivät aseet, pakolaisleirit ja kidutuskeskukset.
Äitinä haluan elää maailmassa, jossa yhdenkään äidin ei tarvitse pelätä lapsensa puolesta. Koska lapsemme ansaitsevat paremman huomisen, on äitien tänään astuttava rauhantyön etulinjaan. Parempi huominen ei voi kasvaa aseiden piipuista!
HANNA ERA
Kirjoittaja on jyväskyläläinen kommunisti ja äiti.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
