Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Visio paremmasta Afrikasta

    Arkiston arkiston artikkeli
    31.10.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40 / 31.10.2008

    Harva on Suomessa kuullut Kwame Nkrumahista. Useampi suomalainen on kuullut Ghanasta, ja Afrikan tähteä pelanneille tai Tarzan-maailmaa tunteville nimet Slave Coast (Orjarannikko) ja Gold Coast (Kultarannikko) ovat tuttuja.

    Nkrumah johdatti 51 vuotta sitten, vuonna 1957, silloisen Gold Coast -nimellä tunnetun brittien hallinnoiman maan itsenäisyyteen. Uuden valtion nimeksi tuli Ghana.

    Tapahtumalla on suuri symbolinen arvo maailmanhistoriassa. Ghanan rannikkoa miehittävät toinen toisensa viereen rakennetut orjalinnakkeet. Ihmiskunnan ja ennen kaikkea länsimaiden pahimpiin rikoksiin kuuluva orjakauppa oli lyönyt julman varjon koko alueen ylle. Vaikka orjakauppa oli kielletty jo edellisen vuosisadan puolella, itsenäisyys oli tärkeä voitto länsimaiden sorrosta.

    Karismaattinen visionääri

    Nkrumah oli karismaattinen johtaja, jolta ei puuttunut rohkeutta visioida parempaa tulevaisuutta. Sanotaan että hänen katseensa oli aina kohti tulevaisuutta.

    Eräs näistä visioista oli pan-afrikkalaisuus, ajatus Afrikasta, jossa itsenäistyvät maat tukisivat toinen toisiaan ja pitäisivät sortajat poissa sekä kehittyisivät kohti parempaa tulevaisuutta. Samaa visiota hahmoteltiin muuallakin Afrikassa, ja länsimaissa alettiin hermoilla.

    Vuonna 1966 sotilasvallankaappaus pakotti Nkrumahin maanpakoon, jossa hän kuoli kuusi vuotta myöhemmin. Nkrumah ehti vallassa ollessaan tavata kaikkien suurvaltojen johtajat ja esimerkiksi hänen muistoansa hautajaisiin osallistumalla kunnioitti Fidel Castro. Hänen kunniakseen Ghanan pääkaupunkiin Accraan on rakennettu museo.

    Kysymykseen, mikä Nkrumahin merkitys tänä päivänä on, vastattiin että hän ja hänen ajatuksensa ovat suuresti kunnioitettuja, ei ainoastaan Ghanassa vaan koko Afrikassa ja myös koko maailmassa.

    Vesi valuu maahan

    Kun siirrytään rannikolla Ghanasta itään Togon ohitse, niin vastaan tulee Benin, maa, josta hyvin harva suomalainen on kuullut tai saatikka sen alueella sijainneesta Dahomeyn kuningaskunnasta, joka oli aikoinaan yksi Afrikan mahtavammista valtakunnista. Afrikan tähti –pelissä Beninin rannikon nimi on Slave Coast – Orjarannikko.

    Dahomey-kuninkailla oli tapana valita symboli valtansa luonteen kuvaukseksi. Joillakin oli esimerkiksi eläimiä.

    Eräs kuningas valitsi symbolikseen vesiruukun, joka oli täynnä reikiä, joita ihmisten sormet tukkivat. Jos ihmiset eivät yhteistyössä toimi, vesi valuu ruukusta pois, oli kuninkaan sanoma.

    Suomessa ovat kunnallisvaalit ohitse, ja moni puolue ja ehdokas on luvannut eli valehdellut tekevänsä kuntalaisille paremman huomisen.

    Oikeistorintamassa Perussuomalaiset perustavat puolueensa ja politiikkansa vihaan. Heille on kauhistus, että kaikki Suomessa asuvat toimisivat yhteistyössä. He ennemmin antavat yhteisen veden valua maahan.

    Uusliberalismin riisto

    Kokoomus on vannonut uusliberalismin nimeen. Uusliberalismin nimi alkaa sen vuoksi sanalla ”uus”, koska niin sanottua liberalismia harjoitettiin 1800-luvulla – orjuuden ja harvainvallan aikana. Ja tuohon ”kulta-aikaan” Kokoomus haluaa palata.

    Ei enää ammattiyhdistysliikettä, kunnollisia kansalaisoikeuksia, vaan ennen kaikkea köyhien maiden absoluuttinen riisto. Kokoomuksen katse on aina ollut kohti pimeää menneisyyttä.

    Mutta on toivottavaa, että suomalaiset ottavat Afrikan terveiset ja asenteet ja pelottavat oikeiston möröt historian varjoihin.

    ARI SARDAR

    Ghana/Benin


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!