Yksi sotarikollinen lähtee

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 20/2007.

Britannian pääministeri Tony Blair ilmoitti vihdoin viime viikolla, että hän eroaa virastaan kesäkuun lopulla. George W. Bushin sylikoira ja yksi sotarikollinen siis lähtee, mutta monta muuta sotarikollista istuu vielä paikoillaan.

Aikaisemmin luultiin Blairin eroavan jo huhtikuun loppuun mennessä. Eron siirtymisestä on syytä olla huolissaan. Blairilla on vielä aikaa osallistua yhden uuden sodan sytyttämiseen. Hyökkäyksestä Iraniinhan on puhuttu jo pitkään ja pidetty selvänä, että Bush tarvitsisi hyökkäyksen aloittamisessa vielä kerran Blairin tukea.

Blairin sisäpoliittinenkaan perintö ei ole hääppöinen. Itse asiassa hän ja hänen johtamansa ”uusi Labour” jatkoivat Thatcherin konservatiivihallituksen työtä hyvinvointivaltion hävittämisessä, yksityistämisessä sekä rikkaiden rikastuttamisessa ja köyhien köyhdyttämisessä. Ja Blairin johdolla onnistuttiin pitkälle lamauttamaan ay-liikkeen ja työntekijöiden vastarinta tälle politiikalle.

Ennen muuta Blair kuitenkin tuhosi maineensa ryhtymällä Bushin hallinnon sotapolitiikan rengiksi. Hän ei voi paeta syyllisyyttään aikamme suurimmasta rikoksesta, laittomasta hyökkäyksestä Irakiin, miehityssodasta ja noin miljoonasta siviiliuhrista. Blair on myös syypää siihen, että Britanniasta tuli sodan myötä entistä vaarallisempi, vainoharhaisempi, halveksitumpi ja toisaalta naurunalaisempi maa.

Monet ovat ihmetelleet, miksi Blair tuhosi oman ja maansa maineen, otti riskin tulla haastetuksi kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen ja tuhlasi aikansa pääministerinä suojauksen antamiseen Bushin hyökkäyssodalle. Yleisesti arvioidaan, että vastaus on raha. Harvemmat spekuloivat kiristyksellä. Pian tullaan näkemään, mitkä yhdysvaltalaiset yhtiöt tarjoavat Blairille johtokunnan jäsenen paikkaa ja mitkä ryhmät maksavat hänen puheistaan kuusinumeroisia summia.

Jo pari vuotta sitten, kun Irakin miehitys alkoi kääntyä katastrofiksi ja kun Blairin erosta alettiin ensimmäisen kerran puhua, yhtenä Blairin palkintosijoituspaikkana mainittiin isä-Bushin eli George H.W. Bushin ohjastama Carlyle-yhtiö. Tällä vaikutusvaltaisella ja salamyhkäisellä yhtiöllä on sormensa pelissä kaikkialla siellä missä soditaan ja käydään kamppailua energiavaroista.

Toistaiseksi tiedetään varmasti vain se, että erottuaan Blair on oikeutettu 126 000 dollarin välittömään pääministerin eläkkeeseen ja hän tulee yhä saamaan myös pääministerin palkkaa 120 000 dollaria vuodessa. Lisäksi hänellä katsotaan olevan mahdollisuuksia hankkia jopa 20 miljoonaa dollaria vuodessa kansainvälisenä luennoitsijana.

Tariq Ali arvioi, että Blairia pääministerinä seuraava Gordon Brown on tätä paljon älykkäämpi, koska hän lukee kirjoja, mutta ei poliittisesti erilainen. Se on vaihtoehtoisen politiikan kannalta synkkä näköala.

(ES)