Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tuloeroja kasvatettu tietoisella politiikalla

    Kotimaa
    4.2.2011 - 12:17
    Marko Korvela
    Riihelä-Sullström-Tuomala
    Osinkotulojen

    Vuonna 1993 Suomessa istui Esko Ahon (kesk) johtama porvarihallitus, jossa olivat keskustan lisäksi kokoomus, RKP ja kristilliset. Tämän hallituksen toteuttama palkka- ja pääomatulojen verotuksen eriyttäminen sai aikaan jättimäisen kasvun pääomatuloina kevyemmin verotettavien osinkojen jaossa. Matti Vanhasen (kesk) hallitus päätti 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta 90 000 euroon saakka.

    Pääomatulojen verotusta ei muutettu edes demareiden ja vasemmistoliiton istuessa hallituksessa. Päinvastoin Paavo Lipposen (SDP) hallitus helli ökyrikkaita poistamalla varallisuusveron.

    Osinkojen jaon kasvu ei riipu yritysten voitoista, jotka ovat kasvaneet huomattavasti maltillisemmin. Suuret pörssiyhtiöt ovat talouden lamasta huolimatta jakaneet auliisti osinkoja. Viime vuonna, pahimman taantuman keskellä, osinkoja jaettiin 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, vaikka samalla yhtiöiden tulokset putosivat 42 prosenttia.

    Vuodelta 2010 maksetaan taas omistajille jättimäisiä summia. Varainhoitoyhtiö eQ:n mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna yhteensä 10 miljardia euroa osinkoina. Summa on kasvanut viime vuodesta noin neljänneksellä.

    Rikkaimman prosentin tulokehitys omaa luokkaansa

    Vuoden 1990 jälkeen on rikkaimman kymmenyksen ja erityisesti parhaiten ansaitsevan prosentin tulokehitys ollut aivan omaa luokkaansa. Siinä missä pienituloisemman väen reaaliset ansiotulot ovat kasvaneet vain muutaman prosentin, on kaikkein rikkain väestönosa lisännyt ansioitaan yli 200 prosentilla. Syynä tähän on se, että rahavirtoja on keploteltu kevyesti verotetun pääomatulon piiriin.

    Pääoman vastaisku – tuloerot räjähtivät kasvuun v. 1990 jälkeen.

    Vuoteen 1990 saakka Suomessa vielä harjoitettiin tuloeroja kaventavaa politiikkaa. Pienituloisin 10 prosenttia suomalaisista paransi vuosikymmenten ajan reaaliansioitaan reilut 12 prosenttia vuodessa, kun taas kaikkein hyvätuloisimpien ansiot kasvoivat maltillisesti.

    Pääoman vastaisku on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana. Laman jälkeen kelkka on kääntynyt niin, että suurituloisin prosentti tahkoaa vuosittain moninkertaisesti lisää muihin tuloluokkiin verrattuna. Pienituloisimmat jäävät nuolemaan näppejään.

    Tulonjako uusiksi – suurten tulojen ja pääomien verotusta kiristettävä

    Tuloerojen kasvu on taitettava. Suomen kommunistinen puolue vaatii, että kaikkia tuloja pitää verottaa samalla lailla tulojen myötä nousevalla progressiivisella asteikolla. Tämän tulee koskea myös pääomatuloja. Keskipalkkatasoa suurempien tulojen verotusta on kiristettävä ja pienten tulojen verotusta on kevennettävä. Pääomatuloista on maksettava kunnallisvero, joka on muutettava myös progressiiviseksi.

    SKP julkistaa oman, laajemman veroaloitteensa ensi viikolla.

    Taulukoiden lähde: Riihelä-Sullström-Tuomala (2010): Trends in top income shares in Finland 1966-2007. VATT.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Italian suurimman ammattiliiton CGIL:n teollisuusalojen valtakunnallinen edustajakokous kokoontui Roomassa 23.

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt vakaana, vaikka hallitus puhuu työmarkkinakriisistä. Kuva Juulia Kalavainen CCO 2.0
    Kotimaa
    23.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

    Orpo Purran hallitus on löytänyt eläkesovun, mutta SAK n mukaan esitetty malli ei korjaa järjestelmän rakenteellisia ongelmia. Viljo Pietinen CCO 4.0
    Uutiset
    22.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen eläkesopu kasvattaisi veronmaksajien taakkaa ja jatkaisi yrittäjien alivakuuttamista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!