Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Suomi on edelleen luokkayhteiskunta

    Teoria
    30.1.2011 - 11:56
    Marko Korvela
    Tilastokeskus
    Työn riisto on viime vuosina pahentunut. Palkkojen osuus kansantulosta on laskenut roimasti 1990-luvun alun laman jälkeen. / Tilastokeskus |

    2000-luvullakin kapitalismi on edelleen luokkayhteiskunta. Reaalisosialismin romahtaminen, vasemmiston ja työväenliikkeen kriisi sekä uusliberalistisen politiikan nousu ovat vauhdittaneet tuloerojen kasvua myös Suomessa.

    Kapitalismissa vallitsee työn ja pääoman välinen sovittamaton ristiriita. Ainoastaan työ voi luoda arvoa, josta pääoma riistää oman siivunsa. Työn riisto on viime vuosina pahentunut. Sitä kuvaa kansantaloudessa niin sanottu funktionaalinen tulonjako: palkkojen osuus kansantulosta on laskenut roimasti 1990-luvun alun laman jälkeen.

    Tuotantotapaan perustuva luokkajako

    Työvoiman rakenne on muuttunut Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana radikaalisti. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on kuljettu teollistumisen kautta kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Koulutustaso on noussut: entistä useammalla suomalaisella on takanaan toisen asteen tutkinto joko lukiosta tai ammattikoulusta.

    Marxilaisen näkemyksen mukaan henkilön luokka-asema ei perustu mielipiteeseen, identiteettiin eikä mieltymyksiin, vaan sitä määrittää tuotantotapa. Marxilaisen luokkateorian keskeinen kehittäjä Lenin määritteli luokka-asemalle viisi kriteeriä:

    1) suhde tuotantovälineisiin

    2) paikka yhteiskunnallisessa tuotannossa

    3) asema tuotannon organisaatiossa

    4) osuus yhteiskunnassa tuotetusta rikkaudesta

    5) tämän rikkauden saantitapa.

    Ensimmäinen eli suhde tuotantovälineisiin on muita määräävä tekijä.

    Joskus puhutaan hieman harhaanjohtavasti esimerkiksi ikäluokista, vaikka marxilaisesta näkökulmasta kyse on ennemmin ryhmistä tai kerrostumista. Esimerkiksi nuoret eivät muodosta omaa luokkaansa. On aivan eri asia, onko nuori kouluttamaton työtön tai vaikkapa miljoonaperijä.

    Epätyypilliset työsuhteet

    Tilastojen mukaan viime vuonna prekaaria eli luonteeltaan epävarmaa, heikosti ennakoitavaa työtä teki lähes miljoona suomalaista.

    Suomalainen työvoima voidaan luokitella seitsemään kategoriaan.

    Valtaosa Suomen noin 2,5 miljoonasta työllisestä tekee edelleen jatkuvaa, kokoaikaista työtä.

    Määräaikaista katkotyötä ja jatkuvaa osa-aikaista työtä tekevät ryhmät muodostavat pääosan epätyypillisen työn tekijöistä. Katkotyölle ominainen elämän ennakoimattomuus kärjistyy vuokratyössä, jossa käytännössä puuttuu irtisanomissuoja.

    Vastentahtoinen yrittäjyys tarkoittaa tilannetta, missä esimerkiksi metsuri, rakennusmies tai kampaaja joutuu harjoittamaan yritystoimintaa, vaikka ei haluaisi. Suuremmat yritykset voivat ulkoistaa toimintojaan ja samalla riskit yksittäisen pienyrittäjän niskaan. Näin vältytään työnantajamaksuilta, vuosilomapalkan maksamiselta ja työehtosopimusten noudattamiselta. Muodollisesta yrittäjästatuksesta huolimatta ihmisellä on tällöin proletaarinen luokka-asema.

    Sama pätee itsensä työllistäviin, joille on ominaista toimeentulon hankkiminen useasta lähteistä, jotka ovat yleensä osa- tai määräaikaisia projekteja. Itsensä työllistävällä on usein monta ammattia, hän voi olla samanaikaisesti vaikkapa toimittaja, opettaja ja graafikko.

    Näiden lisäksi on olemassa suuri joukko työmarkkinoiden ulkopuolelle syrjäytettyjä. Tähän tarpeettoman työvoiman ryhmään kuuluu entistä enemmän myös koulutettua väkeä, joiden ammattitaidolle ei syystä tai toisesta löydy kysyntää.

    Valtaosa tekee epätyypillistä työtä vain, koska vaihtoehtoa ei ole. Tutkimusten mukaan naisista vain joka kymmenes (11 %) ja miehistä kuudennes (17 %) on valinnut määrä- tai osa-aikaisen työn omasta tahdostaan.

    Kriittinen ay-verkosto

    Ammattiliitot ovat työväenliikkeen taloudellisen luokkataistelun väline. Liittoihin järjestäytymällä työväki on kyennyt kamppailemaan parempia palkkoja ja työehtoja, lyhyempää työaikaa sekä lukuisia muita yhteiskunnallisia uudistuksia.

    Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana valtaosa ay-liikkeestä on jähmettynyt poteroihinsa. Työväen etujen ja paremman yhteiskunnan puolesta kamppailu on vaihtunut jopa kapitalismin tukemiseen ja työläisten asemaa polkevan politiikan kannattamiseen. Ay-liikkeen lama on näkynyt muun muassa jäsenistön passiivisuutena järjestövaaleissa.

    Ay-liikkeen lamaa lievittämään on perustettu Kriittinen ay-verkosto, joka on poikkiammatillinen, poikkipoliittinen ja yli liittorajojen toimiva moniääninen ay-aktiivien yhteistyöverkosto. Se toimii ay-liikkeen jäsenten omaan aktiivisuuteen perustuvalla ja kansalaisliikkeelle ominaisella tavalla, epämuodollisena keskustelufoorumina ja toimintaverkostona. Verkosto pyrkii vaikuttamaan ay-liikkeeseen jäsenistön etujen lähtökohdista ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä.

    www.kriittinen.fi


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Lupa- ja valvontaviraston tuore (1.4.

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky kuva John Loehr
    Tutkimus
    31.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehometsätalous uhkaa ilvestä

    Miltonin myötätuntokuiluteoria osoittaa ongelma ei ole autistissa, vaan normissa. Kuva Chretien Legouais CCO 0.0.
    Uutiset
    30.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Autistit kommunikoivat keskenään sujuvasti – haasteet syntyvät vasta neurotyypillisten kanssa

    Kerttu Matinpuro kuva Miguel Lopez
    Ulkomaat
    29.3.2026
    Miguel López

    Länsi-Sahara ei ole kaukana

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!