Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    VIIKON KOLUMNI: Sanojen valtiaat

    Arkiston arkiston artikkeli
    15.5.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19 / 15.5.2009

    Olen jo pitkään ollut vihainen siitä, että meiltä on varastettu sana ”vapaus”. Sen ryöstäneet pääomien etupiirit ovat liimanneet siihen merkityksiä, joita sillä ei ole. Vapaudesta on tullut pääoman vapautta – vapautta rajattomasti liikkua, vapautta ahneesti kahmia kaikki omaan laariin – piittaamattomuuden ja röyhkeyden vapautta. Mutta ei meidän vapauttamme. Kuinka voimme elää ihmisinä maailmassa, missä vapaudesta on tullut kapitalismin synonyymi?

    Olen pitkään ollut murheellinen siitä, että meiltä on viety sana ”arvo”. Se esiintyy nykyisin trendikkäästi samoissa lauseissa muiden aikamme huippusanojen, kuten osakkeiden, kurssien, optioiden ja salkkujen kanssa. Se on muuttunut abstraktista ominaisuudesta kylmässä rahassa laskettavaksi, helposti määriteltäväksi – yksioikoiseksi. Ja sen mukana ovat muuttuneet sellaiset sanat kuin ”itseisarvo” ja ”ihmisarvo” rahassa määriteltäviksi suureiksi.

    * * *

    Puolestamme on määritelty suuri joukko sanoja. Onni, vakaus, rauha, tasavertaisuus – kaikki nämä meille kuuluvat sanat ovat karanneet rattaiksi kapitalismia tuottavaan puheeseen. Kun onni on sitä, että on enemmän rahaa kuin naapurilla. Kun vakauden ehto on rajaton kasvu, rajattoman ahneuden ruokkiminen. Kun rauha tarkoittaa väkivaltaa omien silmien ja oman median kantaman ulkopuolella. Mitä silloin voi puhe ihmisyydestä, ystävyydestä ja elämän arvokkuudesta tarkoittaa? Tarkoittaako se silloin mitään?

    Ja tarkoittaako demokratia todella Euroopan unionin byrokratiaa? Tarkoittaako edustuksellisuus todella valittujen edustajien oikeutta ylimielisesti ohittaa kansalaismielipide mennen tullen? Onko ainoaa mahdollista kansainvälisyyttä riistäjän rautaisella otteella määrittelemä uusliberalismi?

    * * *

    Kyse on lopulta meistä ja meidän sanoistamme. Kyse on siitä, mitä me hyväksymme, millä sanoilla ja missä yhteyksissä puhumme, kirjoitamme, laulamme.

    Minä vaadin takaisin rauhan ja vaurauden! Julistan yhteiseksi omaisuudeksi demokratian ja arvon! Vaadin keskustelua edustuksellisuuden ja vakauden merkityksestä!

    Sanat määrittävät, rajoittavat ja rakentavat maailmamme, siksi meidän on oltava omien sanojemme valtiaita. Siksi meidän on määriteltävä millä sanoilla meidän maailmamme rakentuu. Vaikka ahneuden sanat rakentavat vaurautta harvojen taskuihin, ihmisen, elämän ja elävän maailman ne köyhdyttävät pelkiksi resursseiksi.

    Ennen kuin voi valloittaa maailman, täytyy ottaa haltuun kieli, joka sitä määrittää.

    HANNA ERA

    Kirjoittaja on jyväskyläläinen varastotyöntekijä ja SKP:n eurovaaliehdokas.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä. Kuva Joonas Brandt Suomen Punainen Risti
    Kotimaa
    13.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yksinäisyys repii Suomea: yli joka kymmenes elää ilman yhtäkään läheistä ystävää

    Suomessa on kasvamassa sukupolvi, joka elää ilman läheisiä ihmissuhteita.

    EUssa vastuu päästövähennyksistä on siirtymässä teknologisille ratkaisuille. Kuva Victuallers CCO 4.0
    Politiikka
    12.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n uusi ilmastotavoite avaa oven markkinaehtoiselle viivyttelylle

    Hyvinvointidataa hyödyntävä terveydenhoito paljastaisi uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kuva Larry D. Moore CCO 4.0
    Kotimaa
    11.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua

    kuva Maarit Åström
    Tutkimus
    10.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuka hyötyy ikäsyrjinnästä?

    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Politiikka
    9.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!