Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Mistä biopolttoaineita liikenteeseen?

    Arkiston arkiston artikkeli
    26.1.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 4/2007.

    Liikenteen biopolttoaineita koskeva keskustelu on käynnistynyt Suomessakin. Vastakkain on kaksi peruslinjaa. Toista edustavat Neste Oilia ja puunjalostusteollisuutta tukevat ja keskitetyt ”uudet liiketoimintakonseptit”. Toinen linja panostaisi kotimaisiin raaka-aineisiin ja hajautettuun tuotantoon.

    EU on päättänyt, että jäsenmaiden tulee korvata vuoteen 2010 mennessä liikenteen fossiilisista polttoaineista eli bensiinistä ja dieselistä 5,75 prosenttia biopolttoaineilla. Korkeampiakin tavoitteita voi asettaa. Tarvetta muutokseen korostaa se, että hyödynnettävissä olevista öljyvaroista on käytetty arviolta jo lähes puolet ja nykytahdilla öljyä riittää vain noin 35 vuodeksi.

    Kotimainen ja hajautettu tuotanto

    Painopiste tulisi asettaa kotimaisiin polttoaineisiin ja hajautettuun tuotantoon, katsoo ympäristöpäällikkö Maija Hakanen.

    – Ilmastopäästöjen vähentämisen ohella näin voidaan tukea paikallistaloutta, luoda työpaikkoja, edistää hajautettua tuotantoa ja parantaa energiaomavaraisuutta. Tämä ei tarkoita, että tilaa ei olisi myös suurimittakaavaiselle teolliselle tuotannolle esimerkiksi metsätähteistä ja metsäteollisuuden sivuvirroista.

    Kotimaisten liikenteen biopolttoaineiden raaka-ainevaihtoehtoja ovat maatalouden biojäte, yhdyskuntajätteen biohajoava osa, jätevedenpuhdistamoiden liete, elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja puubiomassa.

    Biokaasun ylivoimaa

    Biokaasu on ainoa bioenergian tuotantomenetelmä, jonka energiatase ja ympäristöedut on todettu jo nykytekniikalla selvästi positiivisiksi. Sen etuja ovat hyvä hyötysuhde, monipuoliset hyödyntämisvaihtoehdot, vähäiset päästöt ja mahdollisuus hyödyntää jäte lannoitteena. Suomessa voitaisiin tuottaa vuosittain noin 700 000 henkilöauton polttoaineenkulutus. Potentiaali on vielä suurempi, jos mukaan lasketaan myös energiakasveista tuotettu biomassa.

    Teknisiä esteitä biokaasuautojen käytön lisääntymiseen ei ole, kertoo Maija Hakanen.

    – Tarvitaan päätöksiä taloudellisista kannustimista ja tuista. Autovero pitäisi porrastaa hiilidioksidipäästöjen mukaan ja jakeluverkoston rakentamista tukea. Kannattaisi myös harkita uusia autoja koskevaa velvoitetta mahdollistaa myös biopolttoaineiden käyttö.

    Biokaasuun panostamisella liikenteen polttoaineena on sekin hyvä puoli, että silloin voidaan hyödyntää myös maakaasua liikenteessä. Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine, sen ilmapäästöt ovat pienemmät ja hyötysuhde parempi.

    Kysyimme kannanottoja biopolttoaineisiin myös eräiltä SKP:n eduskuntavaaliehdokkailta.

    Janakkalalainen Markku Tulander pitää järjettömänä sitä, jos ei käytetä myös mahdollisuutta tuottaa kotimaista etanolia sokerijuurikkaasta tai ohrasta. Tämä vähentäisi riippuvuutta öljystä ja tuonnista.

    – Esimerkiksi tällä seutukunnalla se tarjoaisi uudelleen mahdollisuuksia sokerijuurikkaan viljelylle.

    Sen sijaan rypsiöljystä liikenteen polttoaineita ei kannata tuottaa, koska se vaatii paljon lannoitteita ja niiden tuottaminen puolestaan paljon fossiilisia polttoaineita.

    Biopolttoaineita kehitysmaista

    Liikenteen biopolttoaineita voidaan myös tuoda kehitysmaista. Avainkysymys on tällöinkin se, onko ne tuotettu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

    Esimerkiksi Brasiliassa on etanolin tuotannolla luotu maaseudulle 700 000 uutta työpaikkaa ja välilliset vaikutukset koskevat jopa yli 3 miljoonaa työpaikkaa. Etanolin raaka-aineen, sokeriruon tuotanto on korvannut maatalouden ylijäämätuotantoa. Taloudellisia säästöjä on tullut noin 50 miljardia dollaria – kymmenen kertaa enemmän kuin investoinnin suuruus. Samalla maan energiaomavaraisuus on parantunut.

    Nesteen suunnittelemaan palmuöljyn käyttöön Porvoon jalostamon raaka-aineena liittyy sen sijaan sekä ekologisia että sosiaalisia ongelmia.

    Palmuöljystä 80 prosenttia tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa, joissa öljypalmu on suurimpia sademetsätuhon syitä. Suuryhtiöiden hallussa oleva laaja öljypalmun viljely on johtanut maakiistoihin ja maaseutuväestön köyhtymiseen viljelijöiden menetettyä omat elinkeinonsa.

    Tamperelainen Mirva Tossavainen onkin samaa mieltä Maan ystävien kanssa siitä, että palmuöljyn tuonti ei ole hyvä ratkaisu Suomen biopolttoainetuotannolle.

    Säästöjä kulutukseen

    Biopolttoaineet eivät ole ainoa keino vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia. Liikennetarvetta voidaan vähentää lähipalveluilla ja monipuolisella yhdyskuntarakenteella. Julkinen liikenne on eko- ja energiatehokasta ja säästää polttoainetta ja siksi liikenneinvestoinnit tuleekin suunnata joukkoliikenteeseen maantieliikenteen sijasta. Henkilöautoliikenne tulee hinnoitella säästöön kannustaviksi eli verotuksen painopistettä tulee siirtää polttoaineisiin.

    – Rajoittamalla henkilöautojen moottoreiden tilavuutta voidaan vähentää polttoaineen kulutusta, toteaa joensuulainen Martti Vaskonen.

    Hän kannattaa myös kuljetusten siirtämistä raiteille ja muistuttaa uittojen olevan edullisin tapa kuljettaa puutavaraa.

    Uusi valtionyhtiö?

    Markku Tulanderin mielestä olisi syytä keskustella myös siitä, eikö Suomeen tarvita uusi valtionyhtiö kehittämään hajautettua liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ja myyntiä Toinen ratkaisu voisi olla liikenteen biopolttoaineita tuottava osuuskunta, jonka käyntiin saattamista valtiovalta tukisi.

    Nesteen ja Fortumin kaltaisten pörssiyhtiöiden varaan ei ympäristötavoitteita voi liikenteen polttoaineidenkaan osalta jättää. (TA)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!