Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Riittämätön minimiturva

    Arkiston arkiston artikkeli
    3.11.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40/2006.

    Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimiston toimeentulotukiasiakkaista viime vuonna joka viides oli opiskelija, tänä vuonna luku on kasvussa. Opiskelijat ovat siinä mielessä poikkeuksellinen väestöryhmä, että heidän edellytetään ottavan velkaa jokapäiväiseen elämiseensä. Mutta vaikka lainakin lasketaan tuloksi, on etenkin keskiasteen opiskelijoiden opintotuki niin pieni, että miltei poikkeuksetta heillä jää oikeutta myös toimeentulotukeen.

    Riittämättömän opintotuen ohella suurimpia syitä toimeentulotuen myöntämiseen ovat työmarkkinatuen alhaisuus sekä sairaus- ja äitiyspäivärahojen minimit. Pelkkää kansaneläkettä saavien osuus toimeentulotuen saajissa on viime aikoina kohonnut johtuen paitsi eläkkeen alhaisesta määrästä myös jatkuvasti kohonneista terveydenhoitokustannuksista.

    Yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosa on 382eur/kk. Sen lisäksi toimeentulotukioikeutta laskettaessa huomioidaan menona kohtuulliset asumiskulut ja sairaskulut. Kohtuullisen asumiskulun määrittely on tällä hetkellä kuntakohtaista ja osin mielivaltaista. Päättäjillä ja virkamiesjohdolla tuntuu olevan arjesta irti oleva käsitys siitä, että halpoja vuokra-asuntoja olisi saatavilla mielin määrin. Jyväskylässä yhden henkilön asumiskuluksi hyväksytään tällä hetkellä enintään 400eur/kk.

    Kun keskiasteen opiskelijan asumislisä on 202eur/kk, opintoraha 214eur/kk ja lainaosuus 220eur/kk, on pienellä päässälaskulla todettavissa, että jos hän asuu yksin ja hänen vuokransa on 400eur/kk, on hänellä toimeentulotukioikeutta 146eur/kk ja lisäksi kohtuulliset sähkölaskut ja mahdolliset sairaskulut.

    Myös työmarkkinatuella elävälle yksin asuvalle jää pääsääntöisesti pienehkö summa toimeentulotukioikeutta riippuen hänen vuokransa ja asumistukensa määristä.

    Byrokratian pyöritystä

    Toimeentulotuen saaminen edellyttää asioimista sosiaalitoimistossa. Suurissa kaupungeissa ei nykyään enää toimeentulotukiasian hoitamiseksi anneta aikoja sosiaalityöntekijöille, vaan asiakkaiden tulee kyetä tekemään kirjallinen hakemus ja toimittaa se liitteineen pääasiassa kaupallisen koulutuksen saaneille etuuskäsittelijöille. Jos hakemuksesta puuttuu jokin liite, tulee asiakkaalle bumerangina lisäselvityspyyntö ja aikaa kuluu.

    Monilla paikkakunnilla hakemusten käsittelyajat ovat viikkoja, jopa sitäkin pidempiä. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisille, jotka ovat taloudellisesti tukalassa tilanteessa. Jos sitten pulassaan erehtyy lainaamaan tuttavalta rahaa, mikä näkyy tiliotteessa, hyvässä lykyssä se huomioidaan tulona seuraavan kuun laskelmassa!

    Sosiaalitoimen arjen tuntevat – niin asiakkaat kuin työntekijät – voivat helposti todeta minimietuuksien tuntuvan korottamisen olevan kaikkien etu. Suuri määrä byrokraattista paperinpyöristystä kävisi tarpeettomaksi, ja työntekijät voisivat keskittyä oleellisiin asioihin. Asiakkaiden ei tarvitsisi juosta luukulta toiselle ja kokea jopa epäinhimillistä ja nöyrryttävää kohtelua. Tällaisestakin – ikävä kyllä – saamme lukea sosiaaliasiamiesten vuosiraporteista.

    On myös paljon ihmisiä, jotka eivät jaksa tai osaa hakea heille kuuluvia etuuksia. Ajan myötä ongelmat kasvavat ja kasaantuvat, seuraa luottotietojen menetystä, häätöjä ja muita inhimillisiä katastrofeja.

    Oikeus inhimilliseen elämään

    Mikäli minimiturvan taso nostettaisiin 800 euroon kuukaudessa, helpottuisi monen elämä myös muulla tavoin. Nykyinen toimeentulotuen taso on niin alhainen, että se ei käytännössä riitä kaikkeen välttämättömään, mihin se on tarkoitettu. Perusosalla pitäisi kustantaa ruokamenojen lisäksi tv-lupa, puhelinlaskut, lehtimaksut, vaatemenot, bussimaksut, hygienia- ym. tarvikkeet. Pitää olla todellinen taituri, että saa rahat riittämään. Kirpputorit ja ruokapankit ovatkin monen arkea tässä rikkaassa Suomessa, jossa tuloerojen kasvu on häpeällistä.

    Köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamiseksi tarvitaan toimeentuloturvan vähimmäistason korottamista. Siihen meillä on varaa. Nykymenon jatkaminen tulee niin yksilöille kuin yhteiskunnalle sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi. Siihen meillä ei totta totisesti ole varaa.

    RIITTA TYNJÄ

    Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaalityöntekijä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Venezuelan täysimittaista miehitystä pidetään epätodennäköisenä. Kuva JP (Juha Pekka) Väisänen.
    Uutiset
    30.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Trump suunnittelee maahyökkäystä Venezuelaan

    Saksalainen Deutsche Welle (DW) uutisoi 29.11.

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!