Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Aleksanteri Suuri

    Arkiston arkiston artikkeli
    10.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: ARI SARDAR

    Historian merkkihenkilöt ovat kiehtoneet ohjaaja/käsikirjoittaja Oliver Stonea useasti. Hän on tehnyt elokuvia niin Jim Morrisonista, John F. Kennedystä kuin Richard (dick) Nixonista. Toisaalta kukaan edellä mainituista ei maineensa perusteella ole edes samassa kategoriassa kuin makedionalainen Aleksanteri – myöhemmin tunnettu paremmin Aleksanteri Suurena.

    Aleksanteri Suuren maine ja hänestä kerrotut legendat ovat paisuneet sen kaltaisiin mittoihin viimeisen vajaan 2500 vuoden aikana, että vaati jonkinlaista suuruudenhulluutta tehdä hänestä elokuva. Sattumalta kaksi ohjaajaa teki tämän vedon samaan aikaan. Stonen Aleksanteri pyörii parhaillaan elokuvateattereissa, ja ensi vuonna tulee toinen elokuva samaisesta kaverista.

    Legenda inhimillisesti

    Oliver Stone lähestyy Aleksanteri Suurta (Colin Farrell) ja hänen aikalaisiaan hyvin inhimillisestä lähtökohdasta. Elokuvaa katsoessa välillä tulee mieleen Stonen lähinnä haluavan vaan vyöryttää Aleksanterin inhimillisiä heikkouksia valkokankaalle.

    Varsinkin Aleksanteri Suuren lievästi sanottuna ongelmalliset suhteet vanhempiinsa, kuningasisä Filippokseen (Val Kilmer) ja juonittelevaan äitiin Olympiaaseen (Angelina Jolie) ovat elokuvassa pääosassa.

    Aleksanterin isän kuolemasta kertovassa kohtauksessa Stone käsittelee mielenkiintoisesti kunnianhimoisen prinssin ongelmaa. Jos prinssi haluaa edetä urallansa, se voi tapahtua ainoastaan isän kuoleman kautta. Rakkaus isään voi joutua siis kovasti koetukselle, jos hän siittää runsaasti veljiä ja velipuolia – potentiaalisia kuninkaita. Aleksanteri kuten niin monet monarkit kärsi siis ”synnynnäisestä” vainoharhaisuudesta.

    Miesten kesken

    Aleksanteri-elokuvassa Stone on tehnyt hauskan ratkaisun siinä, miten hän on kuvannut makedonialaisia. He ryyppäävät ja rälläävät kuin kurittomat poikamiehet. Keskinäinen toveruus ja rakkaus (siis myös lihallinen kun ollaan antiikin aikakaudessa) on kaikki kaikessa. Kuvia eikä toisia turhaan kumarrella. Kun Aleksanteri alkaa sooloilla eli valloittaa koko tunnettua maailmaa ja muuttaa sitä oman visionsa mukaiseksi, alkavat jopa hänen lapsuudenystävänsäkin kääntyä häntä vastaan elokuvassa. Me-henki on murrettu.

    Legendat hallussa

    Stone on selvästi tehnyt taustatyönsä tunnontarkasti. Niin historialliset faktat kuin legendatkin Makedonian suuresta pojasta ovat hänellä hallussa. Tietysti joku historianörtti voisi kommentoida Aleksanterin silmien väristä tai siitä, miksi Filippos juoksi häntä kohden miekka eikä keihäs kädessä. Onneksi nuo tai muut yksityiskohdat eivät pilaa historiallista illuusiota.

    Sen sijaan Stonelta on kyseenalainen ratkaisu jättää melkein kokonaan Kreikan kaupunkivaltiot käsittelemättä elokuvassa. Aleksanteri Suuri oli ilmeisesti nokkelasanainen kaveri – ainakin jos hänestä kerrottavat anekdootit pitävät paikkansa. Hänen tapansa näpäyttää helleenejä muutenkin kuin sotilaallisesti olisi ollut hauskaa katsottavaa valkokankaalla. Varsinkin kun helleenit ylimielisinä ja kullanhimoisina muistuttavat muutamaakin nykyeurooppalaista valtiota!

    Historian tuomio

    Oliko Aleksanteri Suuri valloittaja, valistunut hallitsija vai suuruudenhullu teurastaja? Tähän kysymykseen on monta vastausta. Ainakin hänen legendansa elää kolmella mantereella yhä voimakkaasti. Esimerkkinä Aleksanteri Suuren merkityksestä kertoo se, että allekirjoittanut on käynyt kahdessa eri maassa hänen kuolinpaikallaan. Pakistanilaiset vannovat Aleksanterin kuolleen heidän maaperällään ja Irakissa Babylonin kaupungin raunioilla turistiopas pani päänsä pantiksi siitä, että ”hän kuoli juuri tuossa kohtaa”. Sanomattakin on selvää, ettei kannata lähteä kiistämään minkään maan omia Aleksanteri-legendoja.

    Miten Stone on sitten onnistunut omassa maailmanvalloitusprojektissaan? Ei niin hyvin, että häntä voitaisiin kutsua tästä eteenpäin Oliver Suureksi. Elokuvassa tökkivät näyttelijöiden karikatyyriaksentit, samojen asioiden jankkaaminen sekä ennen kaikkea rampa dramaturgia. Historiallisen spektaakkelin ja psykoanalyysin yhdistelmälle on käynyt kuin Aleksanterin Intian valloitukselle: mielenkiintoinen idea, mutta toteutus ei mennyt ihan putkeen.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Yli 55 vuotiaat arvostavat laatua enemmän kuin hintaa. Akateemisen tutkimuksen mukaan myös eriarvoisuus eläkeläisten välillä on kasvanut. Kuva Etu.
    Teoria
    31.10.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläkeläiset eivät juokse tarjousten perässä – laatu ohittaa hinnan

    Erikoiskaupan liitto Etu ry:n vuoden 2025 kulutustutkimus murtaa sitkeän myytin: Hyvinvoivat suomalaiset eläkeläiset eivät ole alennusriippuvaisia.

    Kemissä vaadittiin sairaalan säilyttämistä täyden palvelun talona. Kuva: Tapio Siirilä.
    Uutiset
    30.10.2025
    Toimitus

    Kemiläiset ottivat ministeri Juuson vastaan mielenosoituksella

    Petra Packalén Tampere Hämeenkatu
    Kotimaa
    29.10.2025
    TA-Tampere

    Osuuspankit luomaan paikallista hyvinvointia

    SKP n varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo katsoi Tanssii tähtien kanssa  ohjelmaa ja kirjoitti mielipidekirjoituksen. Kuva Jiri Mäntysalo.
    Mielipiteet
    29.10.2025
    Jiri Mäntysalo

    Kansa kärsii ja valtio turvaa rahat militarismiin

    Isyysvapaauudistukset ovat olleet osa laajempaa pyrkimystä edistää sukupuolten tasa arvoa ja hoivavastuun jakautumista. Kuva Unsplash.com.
    Uutiset
    28.10.2025
    Toimitus

    Miksi isien osallistuminen ei muuta perherakenteita?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Mekanismi M icon