Muhkeat voitot menneet ulkomaille ja osinkoihin

Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

Suomalaiset yhtiöt eivät ole ohjanneet muhkeita voittojaan työpaikkojen luomiseen tai tuotannon lisäämiseen Suomessa. Sen sijaan ne ovat käyttäneet rahansa enimmäkseen sijoituksina konserniyhtiöihin sekä yritysostoihin, lähinnä ulkomailla. Myös osinkoja on viime vuodet jaettu reilusti.

Tämä ilmenee KTM Ritva Pitkäsen tutkimuksesta Minne katosi kultamuna? Suomen teollisuuden voitot ja niiden käyttö vuosina 1991–2002. KHT-tilintarkastajana vuosina 1992–2003 toiminut Pitkänen esitteli tutkimuksensa tuloksia 7. marraskuuta SKP:n ay-seminaarissa Helsingissä.

Työtulojen osuus putosi, voitot huippuluokkaa

1990-luvun lopulla kansantulo kasvoi ripeästi ja työn tuottavuus nousi ennätysmäisen nopeasti. Samalla kansantalon jakautuminen työtuloihin ja pääomatuloihin, ns. funktionaalinen tulonjako, muuttui niin, että työtulojen osuus kansantalosta laski alemmas kuin kertaakaan sotien jälkeisellä kaudella. Yritysten voitot vuosikymmenen lopulla olivat huippuluokkaa. Syntyi ”Kultamuna”.

Kultamunan ydin syntyi teollisuudessa, vaikka teollisuuden osuus koko kansantalouden ylijäämästä onkin viime vuodet ollut laskeva.

Mihin teollisuus käytti kultamunan?

Tähän kysymykseen Ritva Pitkänen etsi vastausta keväällä 2003 valmistuneessa tutkimuksessaan Suomen teollisuuden voittojen käytöstä 1990-luvulla. Hän tutki taseanalyysin keinoin teollisuuden voittojen käyttöä osana rahoituksen kokonaisuutta käyttäen lukuaineistona pääosin Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoa.

Hän on nyt päivittänyt aineiston vuosilta 2001 ja 2002. Päivitetty kuva teollisuuden voittojen käytöstä on aivan sama kuin alkuperäisen tutkimuksen antama. (Kuva 2b)

Suurin käyttökohde sijoitukset konserniyrityksiin

Rahan käytöstä yli puolet oli sijoituksia konserniyrityksiin. Sijoitukset ovat pääasiassa sijoituksia konserniyritysten osakkeisiin. (Kuva 2b)

Osingot ennätyksellisen suuret

Osinkoja maksettiin vuosina 1990–2003 keskimäärin 40 prosenttia tilikauden voitoista. Vuosina 2002–2003 maksettavaksi päätettyjen osinkojen osuus nousi puoleen voitoista. Verojen määrä oli maksettavaksi päätettyjä osinkoja pienempi. (Kuva 3)

Lähes puolet voitoista ulkomaille

Yritysten voitoista, jotka niille jäivät verojen maksamisen jälkeen, on lähes puolet mennyt ulkomaille osinkoina ja sijoituksina konserniyrityksiin. Vuosina 1994–2001 yli 60 prosenttia sijoituksista konserniyrityksiin meni ulkomaille.

Koko kansantaloudessa oli ulkomaille maksettujen osinkojen osuus kokonaisosingoista noin 30 prosenttia; teollisuuden osalta tätä lukua ei ollut käytettävissä.

Työpaikat eivät lisääntyneet

Vaikka liikevaihto viisinkertaistui, teollisuus työllisti vuonna 2003 yli 50 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 1990. Tässä on tosin huomioitava, että osa teollisuuden työpaikoista on ns. ulkoistamisen myötä siirtynyt muille toimialoille. (Kuva 4)

Investoinnit vähäisiä

Tilinpäätöstilaston lukujen perusteella teollisuuden nettoinvestoinnit ovat olleet vähäiset. Niihin on käytetty vain 10 prosentin osuus rahan kokonaiskäytöstä. Kansantalouden tilinpito antaa tilanteesta saman kuvan. Nettoinvestoinnit ovat jopa negatiiviset.

Elinkeinoelämän keskusliitto on älähtänyt investointien vähäisyyttä koskevasta paljastuksesta ja vedonnut siihen, että rahaa on käytetty valtavasti tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Ritva Pitkäsen mukaan niitä ei voi kuitenkaan rinnastaa investointeihin. Sen sijaan luulisi, että tutkimukseen ja tuotekehittelyyn satsaamisesta seuraisi investointeja, mutta näin ei ole käynyt. Hän muistutti myös, että tutkimuksen ja tuotekehittelyn perustana on peruskoulutus julkisin varoin, joita on leikattu.