Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Tiedonantaja-festivaali

    Pääkirjoitukset

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    Sähköisen viestinnän rintamalla kuohuu. Pari viikko sitten
    MTV ilmoitti vähentävänsä neljäsosan väestään,
    ja henkilöstö marssi ulos. MTV3-kanava pimeni. Viime tiistaina
    pimenivät TV1 ja TV2, kun Yleisradion työntekijät marssivat
    ulos vastalauseena väen vähentämishankkeille. Viime päivien
    mediauutisiin ovat kuuluneet myös touhotus digi-lähetysten alkamisajankohdalla,
    tv-toiminnan rahoitusta selvittävän työryhmän asettaminen
    sekä Ylen toimitusjohtajan Arne Wessbergin nimittäminen 90-prosenttisesti
    ulkomaisessa omistuksessa olevan Nokia-konsernin hallitukseen.

    Kaikki nämä tapahtumat liittyvät toisiinsa. Journalisti-lehti
    osuu todennäköisesti oikeaan epäillessään, että
    MTV:n irtisanomisaikeiden päätarkoitus on maaperän muokkaaminen
    kaupallisten tv-yhtiöiden Ylelle maksaman toimilupamaksun poistamiseksi.
    Yleisradion rahoitusjärjestelmästä yritetään tehdä
    syntipukki tv-mainonnan kriisiin. Yleltä vaaditaan laajoja irtisanomisia.
    Kampanjalla toimilupamaksua vastaan MTV:n omistava Alma Media ja Nelosen
    omistava SanomaWSOY peittävät kaupallisen tv-toiminnan yleiset
    ongelmat.

    Toimilupamaksu on osa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoitusjärjestelmää.
    Sen taloudelliset ja viestintäpoliittiset perusteet ovat edelleen olemassa.
    Miten Ylen rahoitus ratkaistaan, jos toimilupamaksu poistetaan? Menemällä
    mukaan mainosmarkkinoille ja yksityistämälläkö? Olisiko
    Nokia kiinnostunut?

    Kun kaupallinen tv- ja radiotoiminta alkoi, julistettiin sananvapauden
    ja monipuolisuuden lisääntyvän. Toisin on käynyt. Ohjelmat
    ovat samankaltaistuneet. Yle on joutunut kilpailussa yhä ahtaammalle
    ja laatuohjelmat on paljolti työnnetty myöhäiseen ilta- ja
    yöaikaan. Laadukkaan tuotannon kehittämisen sijasta johtajat sivelevät
    kuin Alladinin taikalamppua digitaalista lähetystoimintaa, vaikka ohjelmia
    ei juuri ole, ei myöskään kalliita vastaanottimia. Jos Yle
    nyt karsii osaavaa henkilöstöään, tilanne vaikeutuu
    edelleen. Entä jos tyytymättömät katsojat päätyvät
    siihen, ettei tarjonta ole enää lupamaksun väärti? Taas
    uusi naula julkisen palvelun yleisradiotoiminnan arkkuun.

    Yleisradiotoimintaa uhkaa kevään aikana vielä EU, jos
    komissio toteaa kaupallisten kanavien kantelujen jälkeen, että
    valtion tuella tai lupamaksuin tuettu tv-toiminta ”vääristää
    kilpailua”.

    Yleisradion pelastamiseksi on toimittava nyt. (ES)

    EU:n poliisijohtajien ja EU:n komission tammi-helmikuun vaihteessa Madridissa
    pidetty kokous päätti ottaa ensimmäistä kertaa terrorisminvastaiset
    toimet mukaan Europolin toimintaan, kertoo Vaikuttava tietotoimisto.

    Kokouksen hyväksymässä asiakirjassa ehdotetaan muun muassa
    sellaisen ”tietopalvelun” luomista, johon syötettäisiin
    tiedot ”vaarallisimmista rikollisista Euroopassa”. Syötetyt
    tiedot ulottuisivat ”yli pelkästään tarpeellisen tietomäärän”.
    Niinikään päätettiin etsiä varoja, joilla voitaisiin
    rahoittaa tai antaa kannustimia ”terroristien” ilmiantamiselle.

    Madridin asiakirjassa terrorismiksi ei kuitenkaan lueta ainoastaan väkivaltaisia
    toimia vaan ”projektit jotka yrittävät juurtua yhteiskuntaan
    pyrkien vaikuttamaan sosiaaliseen, taloudelliseen tai poliittiseen rakenteeseen”.

    Kyse on siis aivan ilmeisesti toiminnasta kaikenlaisia kapitalismin ja
    uusliberalismin vastaisia, järjestelmäkriittisiä liikkeitä
    ja henkilöitä vastaan. ”Rikollisuus”, ”terrorismi”
    ja ”anarkistinen terrorismi” ovat vain sopivia mörköjä,
    joilla tällainen toiminta on kätevä perustella.

    Kokouksessa ei erityisesti mainittu mitään tiettyjä ryhmiä,
    joita vastaan uusia toimia aiotaan kohdistaa, mutta Espanjan sisäministeri
    Mayor Orejo täsmensi sen verran, etteivät kyseessä ole ainoastaan
    väkivaltaisesti toimivat ryhmät. Poliisijohtajien mielessä
    lienevät olleet esimerkiksi samanaikaiset Davosin tapahtumat ja viimesyksyiset
    Prahan tapahtumat.

    Europol suuntautuu siis EU:n poliittiseksi tiedustelu- ja turvallisuuspalveluksi
    niin kuin on alun alkaen epäiltykin. Ja Suomen hallitus hyväksyy.
    Mitähän mieltä on eduskunta? Entä euroedustajat tai
    Jacob Söderman? Kuka ottaisi asian esille? (ES)

    Hallitus jakoi viime viikolla puolueille ns. parlamentaarista lehdistötukea
    yhteensä 45 miljoonaa markkaa. Puolueet saavat tätä tukea
    kansanedustajamääriensä mukaan.

    SDP:n osuus puoluelehtituesta on 11,4 miljoonaa, keskustan 10,8 miljoonaa,
    kokoomuksen 10,3 miljoonaa, vasemmistoliiton 5,4 miljoonaa, RKP:n ja vihreiden
    2,4 miljoonaa ja kristillisten 2,2 miljoonaa markkaa. Yhden kansanedustajan
    puolueet saavat kukin 225 000 markkaa.

    Budjetissa sanomalehdistön tukemiseen on varattu yhteensä 75
    miljoonaa markkaa. Siitä 30 miljoonaa markkaa menee valikoivaan lehdistötukeen,
    joka jaetaan myöhemmin keväällä.

    Valikoivaa lehdistötukea pitäisi periaatteessa jakaa lehtien
    taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi ja lehdistön monipuolisuuden
    turvaamiseksi riippumatta julkisijatahon parlamenttiedustuksesta.

    Suurten puolueiden edustajista koostuva lehdistötukilautakunta ja
    hallitus ovat kuitenkin pitäneet valikoivaa lehdistötukea puoluetuen
    ja parlamentaarisen lehdistötuen jatkeena ja keskittäneet pääosan
    tuesta jo muutenkin miljoonia parlamentaarista tukea saaville lehdille.

    Niinpä Demari sai viime vuonna valikoivaa tukea lähes 6,5 miljoonaa,
    keskustan Suomenmaa 4,3 miljoonaa, vasemmistoliiton Kansan Uutiset runsaat
    3,8 miljoonaa ja kokoomuksen Nykypäivä 3,4 miljoonaa markkaa.
    Tiedonantaja sitä vastoin sai 30 000 markkaa.

    Jos valikoivaa tukea jaetaan tänä vuonna edellisvuoden tapaan,
    kahdesta eri lehdistötuesta kertyy Uutispäivä Demarille yhteensä
    yli 15 miljoonaa, Suomenmaalle ja Nykypäivälle lähes saman
    verran sekä Kansan Uutisille reilusti yli 8 miljoonaa markkaa. Leijonanosa
    tuistahan keskitetään päälehdille.

    Mainitut lehdet samoin kuin Vihreä Lanka ja eräät muut
    elävätkin käytännössä valtion, siis veronmaksajien,
    rahoilla ja menisivät ilman kahta tai jompaakumpaa valtion lehdistötukea
    pikapikaa konkurssiin.

    Luonnollisesti riippuvuus vaikuttaa myös näiden lehtien linjaan.
    Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tässä tapauksessa
    ei tietenkään veronmaksajien vaan valtion ja hallituksen lauluja.

    Joka tapauksessa lehdistötuen vääristymä korostaa
    vaatimusta korjata valikoivan tuen jakoperusteita niin, ettei tämäkin
    tuki keskity lähes kokonaan syöttiläslehdille. (ES)

    Kun Soneran vuoden 2000 optio-ohjelma on menettänyt arvonsa yhtiön
    osakkeiden arvon romahduksen takia, niin mitä tekee Soneran johto?
    Se palkitsee itseään surkeasta asioiden hoidosta laatimalla itselleen
    uuden optio-ohjelman, joka tuottaa varmasti. Hallituksen talouspoliittinen
    ministerivaliokunta Siimeksineen on ohjelman siunannut.

    Tähän asti optioita on perusteltu sillä, että niillä
    kannustetaan yritysten johtoa tekemään hyvää tulosta
    ja nostamaan osakkeiden arvoa. Soneran uudessä optiomallissa johtajia
    palkitaan epäonnistumisesta.

    Koko optiokäytäntö on sinänsä läpimätä.
    Soneran optioratkaisu paljastaa sen lopullisesti. (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Jättikettujen ylijalostus näkyy uusissa kuvissa suomalaisilta turkistarhoilta, joissa eläinten hyvinvointi on vakavasti heikentynyt. Kuva Project 1882
    Kotimaa
    5.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa

    Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupa

    Budjettiriihen päätökset kiristävät hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta, arvioivat useat vasemmistolaiset toimijat. Kuva Ypsilon CCO 0.0
    Politiikka
    4.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miten budjetti 2027 vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja sote‑palveluihin?

    Liuosmenetelmällä valmistettu polaritonilaser haastaa kalliit tuotantotavat. Kuva Mikael Nyberg
    Tutkimus
    1.9.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turun yliopiston tutkijat loivat uuden energiatehokkaan laserin

    Puolukat kypsyvät Helsingissä 30.8.2026 Kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    31.8.2026
    Petra Packalén

    Vetoomus puolukan poimimisen puolesta

    Old Couple
    Uutiset
    31.8.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajapula pahenee säästötoimien vuoksi

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!