Eläinten perusoikeudet perustuslakivaliokuntaan – asiantuntijat vaativat muutosta

Suomen perustuslakivaliokunta käsitteli tiistaina 9. joulukuuta kansalaisaloitetta, jossa esitetään eläinten perusoikeuksien kirjaamista perustuslakiin. Kyseessä oli historiallinen julkinen asiantuntijakuuleminen, jossa ääneen pääsivät niin oikeuskansleri, apulaisoikeusasiamies kuin valtiosääntöoikeuden ja julkisoikeuden professorit. Aloitteen taustalla on vuonna 2023 eduskunnalle jätetty kansalaisaloite, jonka tavoitteena on tunnustaa eläimet tunteviksi yksilöiksi ja määrittää rajat niiden käytölle.

”Oli hienoa nähdä näin arvovaltainen joukko lainsäätäjiä, oikeustieteilijöitä ja laillisuusvalvojia keskustelemassa vakavasti eläinten perustuslaillisista oikeuksista. Tilaisuus oli historiallinen”, sanoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja Visa Kurki.

Aloitteen tekijöiden edustajat Birgitta Wahlberg, Visa Kurki ja Venla Mathlein korostivat, että eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi johdonmukainen askel kohti oikeuksien laajentumisen traditiota. Aloitteessa eläimille ehdotetaan muun muassa oikeutta elämään, lajityypilliseen käyttäytymiseen sekä oikeusturvatakeita.

”Perustuslakimuutoksissa ei ole kyse pelkästään traditiosta, käsitteistä ja periaatteista vaan myös oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnan arvojen kehityksestä. Oli ilahduttavaa kuulla, että asiantuntijat tunnistivat eläinten oikeuksia koskevan aukon Suomen perustuslaissa”, sanoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustaja Birgitta Wahlberg.

Eurooppalainen vertailu ja oikeuksien laajenemisen historia

Eläinten perustuslaillinen suoja ei ole uusi ilmiö Euroopassa. Belgia, Saksa, Sveitsi ja Luxemburg ovat jo sisällyttäneet eläinten suojelun ja arvokkuuden perustuslakeihinsa. Tämä kehitys on osa laajempaa moraalista järjestelmää, jossa oikeuksien piiri on laajentunut asteittain.

”Ihmisoikeuksien historia osoittaa, että oikeuksien piiri on laajentunut asteittain kohti yhä yhdenvertaisempaa ja johdonmukaisempaa moraalista järjestelmää. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi johdonmukainen, vähitellen voimistuneeseen oikeuksien laajentumisen traditioon perustuva askel, joka vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä ja yhteiskunnan arvojen kehitystä”, sanoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Venla Mathlein.

Asiantuntijoiden näkemykset: aukko perustuslaissa

Kuulemisessa esiintyneet asiantuntijat olivat lähtökohtaisesti sitä mieltä, että eläimet voisi sisällyttää perustuslain suojan piiriin. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen totesi, että nykyisen perustuslain tarjoama suoja eläimille on parhaimmillaankin satunnaista. Kun suojaa on, se syntyy lähinnä ihmisten perusoikeuksien turvaamisen sivutuotteena.

Julkisoikeuden professori Niina Mäntylä puolestaan huomautti, että perustuslain 20 § tarjoaa eläimille vain pistemäistä suojaa, joka vaihtelee eläinkategorioittain. Ojanen kehotti valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä ehdotuksen siitä, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimiin eläinten tuntevuuden ja hyvinvoinnin huomioimiseksi perustuslaissa.

Oikeuskansleri Janne Salminen nosti lausunnossaan esiin tarpeen pohtia eläinten tuntoisuuden ja itseisarvon sisällyttämistä perustuslakiin, erityisesti sen ympäristöä koskevan 20 §:n yhteyteen.

---