Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Ihmisoikeuksista Aasiassa

    Kulttuuri
    22.9.2014 - 11:47
    Ahti Tapiola

    Britti-imperiumin perinnön pitkä varjo

    Aasian taloudellisen vallankasvu on kiihtynyt viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Onko kuitenkin Aasian maiden talousuutisten varjoon jäänyt maanosan ihmisoikeustilanne? Into Kustannuksen kirja Ihmisoikeudet Aasiassa valottaa, niin sanotun Aasian vuosisadan pimeätä puolta.
    Kun kirjan nimi on Ihmisoikeudet Aasiassa ja se on ohut taskuun sopivaa kokoa, niin voidaan olettaa, ettei kysymyksessä ole kaiken kattava selvitys Aasian ihmisoikeustilanteesta. Kirja koostuukin lähinnä eri kirjoittajien yksittäisistä esimerkkitapauksista, kuten ydinvoimalaprojektin vastustamisesta Intiassa, lapsityövoiman tilanteesta Kaakkois-Aasian alueella sekä Suomessa marjanpoimintaa harjoittaneiden thaimaalaisten asemasta. Kirjan tekijöiltä ratkaisu on hyvä, sillä näin on saatu tiivis paketti, jonka lukemiseen menee tunteja eikä viikkoja. Teoksen nimi on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että pääpaino on selvästi Kaakkois-Aasiassa. Vaikka entinen ihmisoikeusrikkomuksia Aasiassa tapahtuu Lähi-idässä, kirjassa ei ole kuitenkaan yhtään lukua alueesta.

    Kehitysyhteistyön näkökulmaa

    Suurimmalla osalla kirjan kirjoittajista on vahva kehitysyhteistyötausta ja se näkyy teksteissä sekä hyvässä että huonossa. Hyvässä siinä mielessä, että suurin osa kirjoittajista on asunut useita vuosia Aasiassa ja toiminut paikallisten ihmisten kanssa, mutta huono puoli on, että turhankin usein kirjassa päädytään köyhimmistä köyhimmät vastaan viranomaiset -asetelmaan, jolloin laajemmat ja jopa todelliset syyt ihmisoikeusrikkomuksiin jäävät käsittelemättä eri tapausten kohdalla.
    Kirjassa on hyvä ja informatiivinen luku, jossa käsitellään kuinka Iso-Britannia loi pohjaa siirtomaakaudellaan Kaakkois-Aasiassa nykyisille etnisille ja uskonnollisille konflikteille. Brittien hallintomenetelmiin siirtomaissa kuului jakaa väestö lukuisiin erilaisiin ryhmiin ja peluuttaa näitä toisiaan vastaan. Tämä kuuluisa britti-imperiumin hajota ja hallitse -taktiikka loi aivan uusia etnisiä ja uskonnollisia ryhmittymiä. Vaikka britti-imperiumi romahti jo puoli vuosisataa sitten, niin heidän tekemäänsä jaottelua ei ole vieläkään purettu kaikilta osin niin Kaakkois-Aasiassa kuin muuallakaan. Päinvastoin, varsinkin kylmänsodan aikana Kaakkois-Aasian diktaattori ja oligarkit eivät ainoastaan ylläpitäneet jaotteluita, mutta myös lisäsivät jännitteitä eri ryhmien välille.

    Thaimaan marjanpoimijat

    Kirjan teksteistä Suomeen eniten liittyvä on Li Anderssonin kirjoittama luku Mätä marjateollisuus. Viime vuonna paljon kohua ja tunteita herätti thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelu. Se että samasta aiheesta oli kotimaan uutisena sekä Suomessa että Thaimaassa osoitti kuinka ihmisoikeusloukkaukset ylittävät maiden rajat.
    Thaimaa on tiukasti jakaantunut köyhään pohjoiseen ja rikkaaseen etelään. Suurin osa marjanpoimijoista tulee pohjoisesta, kun taas merkittävä osa niistä thaimaalaisista välikäsistä – muun muassa rahanlainaajat, ”välitysfirmat” ja yhteyshenkilöt suomalaisiin marjanpoimintayrityksiin sekä lähetystötyöntekijät – ovat etelästä.
    Thaimaata on perinteisesti hallinnut rikkaiden mahtisukujen oligarkia, jotka ovat rautaisella otteella kontrolloineet maata. Oligarkit ovat pitäneet huolta, että Thaimaan hurja talouskasvu on hyödyttänyt eniten rikasta eliittiä ja keskiluokkaa, joista suurin osa asuu Etelä-Thaimaassa tai Bangkokissa. Suurin osa thaimaalaisista on köyhiä joilla on jatkuva epävarmuus elämän perusedellytyksistä: asunnosta, ruuasta, lääkkeistä ja lasten koulumaksuista. Sanotaan, että epätoivoiset ajat ajavat ihmisiä tekemään epätoivoisia tekoja. Thaimaassa tästä kuuluisin esimerkki on yli kaksi miljoonaa seksityöläistä.
    Edellä mainittuja Anderssonin kirjoituksessa ei käydä kuin viitteellisesti läpi. Esimerkki siitä, että kirja ennemminkin on hyvä johdatus ihmisoikeuskysymyksiin Aasiassa ja jää lukijan valittavaksi ja vastuuksi hakea lisää tietoa vaikkapa Internetistä. Joka tapauksessa kirjaa voi suositella varauksetta kaikille jotka haluavat kartuttaa tietoa Aasiasta.
    AHTI TAPIOLA

    Niskanen Eija (toim.): Ihmisoikeudet Aasiassa. Into Kustannus 2014. 148 sivua.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Orpo–Purran hallitus on jo tehnyt leikkauksia, jotka ovat osuneet kipeimmin niihin, joilla ei ole varaa menettää enempää. Kuva Hallitus CCO 2.0
    Kotimaa
    16.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeudenmukainen tulonjako syntyy puuttumalla suurituloisten etuoikeuksiin – ei pienituloisten leikkauksilla

    Suomen kommunistisen puolueen (SKP) Kemin kaupunkijärjestö vaatii Orpo–Purran hallitukselta suunnanmuutosta talouspolitiikkaan.

    Walk for Peace 2050015Kuva Robert Kennicott CCO 4.0
    Uutiset
    15.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Buddhalaismunkkien 108 päivän rauhankävely päättyi Washingtonissa

    Any day now (Unsplash)
    Politiikka
    14.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kokoomuksen tasa-arvopuhe saa SAK:lta tylyn arvion: ”Pinkkipesua” ilman todellisia tekoja

    65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä. Kuva Joonas Brandt Suomen Punainen Risti
    Kotimaa
    13.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yksinäisyys repii Suomea: yli joka kymmenes elää ilman yhtäkään läheistä ystävää

    EUssa vastuu päästövähennyksistä on siirtymässä teknologisille ratkaisuille. Kuva Victuallers CCO 4.0
    Politiikka
    12.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n uusi ilmastotavoite avaa oven markkinaehtoiselle viivyttelylle

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!