Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Matti & Teppo: Kaiken takana on raha

    Teoria
    22.11.2011 - 9:41
    Marko Korvela
    Anna T
    Vuosituhannen vaihteessa Argentiinan talous ajautui kohti kriisiä. / Anna T |

    Ei homma pelaa

    YTM Matti Ylönen ja filosofi, YTM Teppo Eskelinen aloittivat talouspoliittisten artikkeleiden kirjoittamisen Voima-lehteen nelisen vuotta sitten. Vuonna 2007 maailmantalous eli vielä omituisen optimistista aikaa ja kriittiset äänet olivat marginaalissa.

    Ajat ovat muuttuneet radikaalisti, toteavat miehet nyt, kun parivaljakon tekstit on päivitetty ja julkaistu yksissä kansissa. Into-kustantamon Tulosvaroitus on kuuteen osaan tematisoitu katsaus talouden eri osa-alueisiin ja ilmiöihin aina veroparatiiseista ja kansainvälisistä finanssi-instituutioista reilun kaupan kahvin tuotantoon ja kotimaisen työelämän trendeihin.

    Kirjoittajat kritisoivat talouspolitiikkaa vaihtoehtojen puutteesta ja autistisesta otteesta, joka ei jaksa kiinnostaa ihmisiä. Kyytiä saavat myös monet sailasten ja wahlroosien itsestään selvyytenä markkinoimat ”totuudet”, kuten jatkuva jankutus tuottavuuden lisäämisestä ja julkisen sektorin leikkausten tarpeesta.

    – Valtiovarainministeriö vetoaa julkisen sektorin politiikassaan tyypillisesti kansainvälisiin järjestöihin, ei demokraattisiin prosesseihin. Luottoluokittajien ja talousauktoriteettien valtaa ei kyseenalaisteta, huomauttaa Teppo.

    Usein vieläpä valtiovarainministeriö itse tuottaa tilastot, raportit ja muun materiaalin näille tahoille, joiden julkiselle sektorille vihamielisiä politiikkasuosituksia sitten pyritään noudattamaan pilkulleen. Puhdas kehäpäätelmä siis.

    Et itkeä saa Argentiina

    Eurooppalaista talouskeskustelua hallitsee euron kriisi ja ylivelkaantuneen Kreikan tilanne.

    Matti huomauttaa, että maailman sivu on ollut velkakriisejä ja -saneerauksia, joissa on kirjattu alas tappioita miljarditolkulla. Esimerkiksi vuonna 1998 ajettiin Venäjän velkoja konkurssiin liki 73 miljardin dollarin arvosta.

    Matin mukaan nyt pitäisi meilläkin tarkastella enemmän Argentiinan tapausta.

    Argentiina yritti aikoinaan saada hyperinflaatiota kuriin kytkemällä maan valuutan kertaheitolla vahvasti USA:n dollariin. Samalla toteutettiin finanssimarkkinoiden säätelyn ja pääomakontrollien purkamista. Ajatuksena oli, että kyllä markkinoiden näkymätön käsi hoitaa hommat kotiin.

    Strategia toimi jonkin aikaa, mutta vuosituhannen vaihteessa Argentiina ajautui kohti kriisiä: talous ylikuumeni, pääomat karkasivat maasta ja vahva dollari aiheutti ongelmia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuli ”hätiin” töpeksimällä Argentiinalle toistuvat lainapaketit, leikkausohjelmat ja ylioptimistiset talousennusteet.

    IMF:n matokuurin johdosta Argentiinan reaalitalous supistui rajusti ja maa ajautui lopulta velkasaneeraukseen. Myös maan valuutan kytkös dollariin irtisanottiin, mitä oli aiemmin pidetty ennenkuulumattomana tekona.

    – Velkasaneerauksen jälkeen Argentiinassa on nähty läntisen pallonpuoliskon nopein talouskasvu, täysin päinvastoin mitä IMF ennakoi, sanoo Matti.

    Näitä polkuja tallaan

    Olisiko Argentiinan kokemuksista jotain opittavaa Euroopassa? Olisi, mutta syystä tai toisesta Euroopan komissio ja keskuspankki ovat valinneet ongelmallisemman polun. Matin mukaan Kreikan velkakriisiä pyritään ratkomaan samoilla eväillä kuin Meksikon talouskriisiä 1980-luvulla. Tällöin Meksikolta edellytettiin tiukkaa rahapolitiikkaa ja budjettikuria. Taustalla oli ennen kaikkea inflaation pelko. Valittu poliittinen suunta osoittautui sittemmin metsään viettäväksi.

    Itse asiassa Kreikan talouskuuri muistuttaa pitkälti niitä samoja, joita kansainväliset talousinstituutiot ovat yrittäneet toteuttaa useissa kehittyvissä maissa. Tulokset ovat olleet niin huonoja, että esimerkiksi valuuttarahasto IMF on pyrkinyt omia ohjeistuksiaan höllentämään.

    Matti ja Teppo huomauttavat, että nyt sekä EU että EKP ajavat kaikkein ideologisinta talouspolitiikkaa, joka ei juurikaan piittaa historiallisista kokemuksista.

    Kyllä maailma on ihmeellinen

    Matti ja Teppo listaavat Euroopan talouskriisin ratkaisemiseksi tutulta kuulostavia teesejä: tarvitaan eurooppalaista kysyntää elvyttävää politiikkaa leikkausten sijaan. Lisäksi Euroopan keskuspankin on ryhdyttävä tukemaan valtioita pankkien sijaan. Myös Kreikan velat on soviteltava mahdollisimman pian. Velkasovittelun myötä mahdollisesti ongelmiin ajautuvien pankkien tuki ei voi olla vastikkeetonta.

    – Useat maat ovat aikoinaan ajautuneet konkurssiin, mutta ovat silti maailmankartalla, toteaa Matti.

    Euroopassa pitäisi myöntää, että keskuspankit ovat mitä poliittisimpia laitoksia, jotka voivat halutessaan tehdä oikeistolaista tai vasemmistolaista politiikkaa.

    Ajatus itsenäisestä keskuspankista on viimeaikainen ja äärimmäinen ilmiö, joka juontaa Tepon mukaan juurensa uusliberalistiseen talousajatteluun. Tällä hetkellä Euroopassa harjoitetaan pääomaystävällistä talouspolitiikkaa, joka kaipaa totaalista suunnanmuutosta.

    Teppo Eskelinen & Matti Ylönen. Tulosvaroitus. Into 2011. 150 sivua.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    ”Me tulemme tuomioistuimen kautta hakemaan PAMin osa-aikaisille jäsenille korvausta työsopimuksen ylittäviltä tunneilta. Haemme tähän useampia jäseniä mukaan.

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    2024 08 19 Event, Thüringer Wahlkampftour Start des BSW in Eisenach STP 2958 by Stepro
    Kulttuuri
    26.11.2025
    Tiina Sandberg
    Tilaajille

    Yhteisöllisyyden manifesti

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!