Alkusoittoa hyökkäykselle Iraniin?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 30/2007

Monet niistäkin maailmanpolitiikan asiantuntijoista, jotka ovat tähän saakka suhtautuneet epäilevästi ennusteluihin Yhdysvaltojen hyökkäysaikeista Iraniin, ovat nyt muuttaneet mieltään. Syitä on useita.

Ensinnäkin, Bushin hallinto on yhä tiheämmin syyttänyt Irania Irakin aseellisten shiiajoukkojen aseistamisesta ja avustamisesta. Syytökset tuntuvat mielikuvituksellisilta, kun ottaa huomioon, että pääosa näistä shiiajoukoista kuuluu USA:n pystyssä pitämän Irakin nukkehallituksen taustavoimiin. Syytöksiin kuuluu myös väite, jonka mukaan Iran on kouluttanut USA:n terroristijärjestöksi luokitteleman libanonilaisen Hizbollah-järjestön taistelijoita ja afganistanilaisia kapinallisia.

Toiseksi, Bushin hallinto on määritellyt osan toisen itsenäisen valtion asevoimista ”terroristijärjestöksi”. Kyse on Iranin asevoimien eliitistä, vallankumouskaartista. Monien asioista perillä olevien tahojen mukaan tällä päätöksellä haetaan oikeutusta iskulle Irania vastaan ehkä jopa seuraavien kuuden kuukauden kuluessa.

Syytökset Iranin sekaantumisesta USA:n vastaisiin sotatoimiin Irakissa ja muualla pyritään kohdentamaan vallankumouskaartiin. Kun se leimataan terroristijärjestöksi, voidaan sotatoimet Irania vastaan samoin kuin sotatoimet Irakissa ja mahdollisesti Libanonissa julistaa kuusi vuotta sitten aloitetun ”terrorisminvastaisen sodan” olennaiseksi osaksi ja jatkoksi. Nähtävästi taustalla on myös laskelma siitä, että Iranin johdon ja iranilaisten rintamaa voidaan hajottaa ja maan pappisjohtoa eristää valitsemalla syntipukiksi ja maalitauluksi juuri vallankumouskaarti

Kolmanneksi, jo jonkin aikaa on puhuttu varapresidentti Dick Cheneyn salajuonesta, jolla pusketaan läpi Iranin vastaista sotasuunnitelmaa. Senaattori Joe Liebermanin väitetään olevan aktiivinen osa tätä salaliittoa. Jo kauan on tiedetty Cheneyn haluavan suurta ilmahyökkäystä Iranin ydinlaitoksia ja muita sotilaallisia ja taloudellisia kohteita vastaan. Mutta 9. elokuuta The McClatchy-yhtiön sanomalehdissä julkaistun paljastuksen mukaan Cheney tällaisen strategisen hyökkäyksen odottamisen sijasta pyrkii nyt saamaan presidentti George W. Bushin hyväksymään hyökkäyksen sellaisia Iranissa olevia leirejä vastaan, joissa Irakin shiiataistelijoita väitetään viime vuosina koulutetun.

Paljastuksen mukaan Cheney ehdotti sellaista iskua hallinnon sisäpiirissä ”useita viikkoja sitten”, ”jos kovia uusia todisteita Iranin sekaantumisesta Amerikan vastaisten joukkojen tukemiseen Irakissa ilmenee”. Sellaisia kovina todisteina voisi käydä se, että saataisiin kiinni autolastillinen taistelijoita tai aseita ylittämässä rajaa Iranista Irakiin.

Tällä Cheneyn ehdotuksella, jos se pitää paikkansa, voi olla vain yksi tarkoitus: provosoida Iranin kostotoimi, joka puolestaan antaisi USA:lle tekosyyn täysimittaiseen strategiseen ilmaiskuun. Provokaatiostrategia olisi yksi tapa kiertää provosoimattoman hyökkäyksen tiellä olevat poliittiset esteet. Toisena sodan provosoinnin vaihtoehtona on mainittu lavastettu terroristihyökkäys USA:n maaperällä.

Neljänneksi, Valkoisen talon haukat Cheneyn toimistossa ja muualla ovat syväkurkkujen mukaan selvästi voittamassa sisäisen kädenväännön. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös Bush olisi kallistumassa hyökkäyksen kannalle.

Ja viidenneksi, vastaus siihen, miten Bush voisi aloittaa hyökkäyksen Iraniin ilman kongressin valtuutusta, on kuulemma keksitty. Siihen on tässä kirjoituksessa ylempänä jo viitattu. Tarkoitus on eksplisiittisesti yhdistää Iranin vallankumouskaarti syyskuun 11. päivän jälkeiseen ”globaaliin terrorisminvastaiseen sotaan” Irakissa ja Afganistanissa. Tarkoitus on väittää, että lokakuussa 2002 annettu valtuutus käyttää sotilaallista voimaa Irakissa kattaa ja valtuuttaa myös minkä tahansa sotilaallisen iskun Irania vastaan osana kaikenkattavaa vastausta vuoden 2001 terrori-iskuihin. Tällaisen valtuutuksen arvioidaan saavan myös kongressiin demokraattijohtajien tuen.

Itse asiassa huoli siitä, että Bush yrittäisi kytkeä uuden osdan Iranissa vuoden 2002 valtuutukseen oli mielessä senaattori Jim Webbillä, kun hän ehdotti maaliskuussa lainsäädäntöä, jolla olisi estetty rahoitus Iranin vastaiselta hyökkäykseltä. Webb kertoi äskettäin Fox-kanavalla, että kun hän vertasi vuoden 2002 Irak-valtuutusta siihen liitettyyn presidentin allekirjoittamaan lausuntoon, hän huomasi, että lausunto jättää presidentille tilaa tulkita valtuutus myös valtuutukseksi sotaan Irania vastaan. Presidentille jää oikeus ryhtyä sotilaalliseen toimintaan ”Amerikan sotilaallisia etuja vastaan suuntautuviin uhkiin vastaamiseksi”.

Itse asiassa – kuten Mother Jonesin keväällä julkaistussa artikkelissa osoitettiin – sekä kongressin hyväksymä valtuutus käyttää sotilaallista voimaa syyskuussa 2001 Afganistania vastaan että lokakuussa 2002 Irakia vastaan sisältää sellaisia muotoiluja, että niitä voitaisiin käyttää ”oikeuttamaan” hyökkäys Iraniin. Mutta tietenkin sillä edellytyksellä, että kaikki Bushin hallinnon esittämät valheet Iranin muodostamasta uhasta USA:lle ja sekaantumisesta taisteluun amerikkalaisia joukkoja vastaan Irakissa ja/tai Afganistanissa otetaan todesta.

Toivottavasti kaikki edellä kerrottu jää toteutumatta. Rauhanliikkeen on kuitenkin syytä seurata valppaasti tilanteen kehitystä – eikä vain seurata vaan lähteä kaduille, viimeistään 24. lokakuuta.

ERKKI SUSI