Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Aravan alasajo on osa hallituksen asuntopolitiikkaa

    Arkiston arkiston artikkeli
    8.6.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 23/2007

    Vanhasen-Kataisen sinilevähallitus on aloittanut vauhdikkaasti, ja lämmin kesä saattaa voimistaa poliittisia kukintoja. Työministeriön ja vähätuloisten ilmaisen päivähoidon ohella lakkautuslistalle on joutunut aravarahoitteinen sosiaalinen asuntotuotanto.

    Julkisuudessa väitetään, että hallituksella ei ole mitään tekemistä aravan lakkauttamisen kanssa, vaan kyseessä on markkinoiden reaktio asuntorahan hintaan. Näinkö on, Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi?

    – Ei se ihan näin ole. Kyllä aravan lakkauttaminen ja uuden hallituksen asuntopolitiikkaa liittyvät toisiinsa. Hallitusohjelman mukaisesti valtion asuntorahaston jättiomaisuus aiotaan siirtää valtion kassaan yleiskatteeksi. Halpakorkoinen yleishyödyllinen asuntotuotanto on juuri rahoitettu arava-järjestelmän kautta asuntorahaston varoilla, vastaa Herkku Hernesniemi.

    Kyse ei ole pikkurahasta, sillä lainat pois lukien rahastossa muhii jopa 7,5 miljardia euroa. Vaikka hallitus on luvannut, että toimi ei saa vaarantaa asuntotuotantoa, se ei voi olla heikentämättä vähätuloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa.

    Valtio luopuu ohjauskeinostaan

    Hernesniemi muistuttaa, että hallitus on toimillaan rakentamassa asunto- ja rahoituspoliittista ansaa, joka tulee vielä kalliiksi. Aravalaina oli hetken aikaa kalliimpi kuin markkinakorkoinen laina, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti.

    – Markkinakorko nousi juuri 4,55 prosenttiin. Ja jos se vielä tästä nousee, on koko yleishyödyllisen rakentamisen rahoitus vaarassa. Aravan lakkauttamisen ja rahaston putsauksen jälkeen valtiolla ei ole enää mitään suhdannetasauksen keinoja, vaan ollaan täysin yksityisten rakennusyritysten ja markkinakorkoisten lainojen armoilla, jatkaa Herkku Hernesniemi.

    Hän ottaa esimerkin kokoomuslaisen asuntoministerin Jan Vapaavuoren kotikentältä. Viime vuonna Helsingissä rakennettiin 83 aravarahoitteista asuntoa (45 tavallista vuokra-asuntoa ja 38 vanhusasuntoa), vaikka pääkaupungissa on viime vuoden marraskuun tilaston mukaan 6000 vuokra-asunnon tarve.

    – Helsingissä ei ole rakennettu 50 vuoteen niin vähän kuin nyt. Sama tilanne on eri muodoissaan koko maassa. Hallitus pyrkii paikkaamaan aukkoja lisäämällä korkotuettua asuntorakentamista, mutta se merkitsee lähinnä tuen siirtymistä omistusasuntojen rahoitukseen markkinaehtoisella lainalla.

    Hernesniemen mukaan myös erityisryhmät hyötyvät jonkin verran, mutta se ei korvaa normaalin vuokra-asuntotuotannon hiipumista.

    Kansainväliset sijoittajat kärkkyvät

    Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi on huolissaan myös muista asuntopolitiikan ilmiöistä. Jo se, että valtiovalta on lakannut pyytämästä asukkaiden edustajia asiantuntijoiksi työryhmiin, kertoo myös ideologisen linjan muutoksesta. Mutta muitakin huolia on.

    – Vaikka kuntien ja muiden yhteisöjen olisi syytä pitää kiinni vuokra-asuntojensa omistuksesta ja hallinnoinnista, näyttää suunta olevan toinen. On poistettu ehtoja, joilla asuntoja voidaan myydä ilman rajoituksia. Vuokrataso nousee ja hallinto karkaa yhä kauemmas.

    Varoittavan esimerkin Herkku Hernesniemi kertoo Kaakkois-Suomesta, jossa UPM Kymmene myi 2 100 asuntoaan kansainväliselle sijoittajalle.

    – Tampereella myytiin kunnallisia asuntoja noin 1 200 tehokkuuden ja keskittämisen nimissä eri ostajille. Seurauksena on ollut 1-2 euron neliövuokran nousu. Nokialla olemme vastustaneet Ketolanmäki Oy:n myymistä, ja kamppailu on vielä kesken.

    Hernesniemen mukaan nyt on kaikkialla aika herätä toimintaan asuntopolitiikan suunnasta. Nyt tarvitaan kuntien, yleishyödyllisten yhtiöiden, ammattiliittojen ja asukasjärjestöjen päättäväistä toimintaa.

    – Kuntien etu on olla mukana tässä liikehdinnässä. Muuten ne maksavat kalliin laskun hallituksen epäonnistuneesta asuntopolitiikasta. Asukkaiden pitää ottaa yhteyttä luottamushenkilöihin kaikissa puolueissa. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on oltava valppaana, ettei hävitetä kuntien omaa asuntopolitiikkaa, sanoo Herkku Hernesniemi.

    HANNU OITTINEN


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Man Stressed At Work
    Politiikka
    23.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Karenssien kiristykset ja toimeentulotuen leikkaukset ajavat ahdinkoon

    Työttömien Keskusjärjestön tuoreen kannanoton mukaan kevään 2026 aikana voimaan tulevat sosiaaliturvan heikennykset muodostavat kokonaisuuden, joka uhkaa romahduttaa kaikkein

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!