Aloittaako kokoomus uudet romanivainot Suomessa?
Suomen romanitaiteilijoiden verkosto paheksuu muutamien, erityisesti kokoomuksen kansanedustajien antamia lausuntoja ja aloitteita koskien Romaniasta ja Bulgariasta Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita sekä kerjäläisiä.
Eduskunnassa puuhataan pikakäännytyslakia, joka verkoston mukaan vaikuttaa harkitulta, jopa äärioikeistolaiselta hankkeelta. Kokoomuksen Tapani Mäkinen kehui 1. kesäkuuta Ylen Ajankohtaisessa Kakkosessa hallituksen esitystä turvapaikkashoppailun estävänä edistysaskeleena.
Kaikki tiedot ja faktat osoittavat, että riittävät ihmisoikeudet ja EU:n takaamat perusoikeudet kaikille EU-kansalaisille eivät toteudu muun muassa Romaniassa ja Bulgariassa, ja ihmisoikeusloukkaukset ovat hyvin yleisiä useassa Euroopan maassa, jopa myös poliisin taholta. Lisäksi humanitääriset katastrofit ovat arkitodellisuutta romanien kohdalla heidän kotimaissaan, muistuttaa verkosto kannanotossaan.
Kerjäämisen kieltäminen heittää humanitääriset arvot romukoppaan
Toinen kritiikin kärki osoittaa niinikään kokoomuksen Juha Hakolan tekemään aloitteeseen kerjäämisen kieltämiseksi uudella lailla.
Humanitääriset arvot, ihmisyyden ja yksilöiden kunnioittaminen ilman ehtoja ja niiden toteuttaminen on heitetty Suomen hallituksen ja hallituspuolueiden taholta lähimmälle kaatopaikalle, sen syvimpään osastoon. Romanit ja romaniongelma pois silmistä, pois mielestä ja omastatunnosta kerjäläis- ja pikakäännytyslailla. Tämä on romanitaiteilijoiden mukaan vastuutonta politiikkaa.
He muistuttavat lisäksi, että Suomen romanit ovat osa yhteiseurooppalaista etnistä ryhmää, romanikansaa. Romanien historia Euroopassa osoittaa vainot eri maissa kiistattomiksi menneiden vuosisatojen aikana.
Ovatko tällaiset ensimmäiset ”romanilakialoitteet” uusi askel yleiseurooppalaiseen, ensin kielteisen asenneilmaston muokkaamiseen, josta sitten lähtee ja on jo lähtenyt nykypäivänä todellisesti näkyvät uudet romanivainot alkuun? Ovatko suomalaiset päättäjät näillä lakialoitteillaan mahdollistamassa ja käynnistämässä Suomen maaperällä etniset vainot Euroopan romaneita kohtaan samalla tavoin kuin 1500-luvulta alkaen vainottiin Suomen romaneja aina 1900-luvulle asti?
Tätä kummastelevat suomalaiset romanit.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet.
Hallitus esittää, että ”Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan”, ilman varauksia ydinaseista ja tukikohdista. Linja myös ydinasepolitiikassa on muuttunut. Suomen edustajat äänestivät tänä syksynä YK:ssa ensi kertaa ydinasekieltosopimusta vastaan ja ulkoministerikin myönsi eduskunnassa, että näin toteutettiin Naton yhteistä politiikkaa.
Saamelaiskäräjien päätöksen ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.