Aluehallintouudistus lopettaa kaavoituksen valvonnan ja hajottaa valtion luonnonsuojelun
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä aluehallinnon uudistuksessa ympäristönsuojelu tehostuu, luonnonsuojelu häviää ja kaavoituksen laillisuusvalvonta loppuu.
Ympäristönsuojelu ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy tehostuu, kun sen asiantuntijat kootaan uuteen valtion virastoon. Luonnonsuojelu puolestaan pirstoutuu, kun sen virkamiehet hajotetaan valtion lisäksi 18 maakuntaan. Pahinta on, että pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus lopettaa kuntien kaavojen laillisuuden valvonnan kokonaan. Nykyisten ELY-keskusten kaavoitusvirkamiehet siirretään maakuntiin ja heiltä viedään valitusoikeus.
– Hyvää tässä on, että valtion ympäristötehtävät, kuten luvat ja valvonta kootaan monesta aluehallintovirastosta ja ELY-keskuksesta yhteen uuteen valtion virastoon. Näin tehostetaan henkilöstöleikkausten takia vähenevien asiantuntijoiden käyttöä. Yritysten ja kansalaisten elämä helpottuu, kun kaikki valtion ympäristönsuojeluun liittyvät asiat löytyvät yhdeltä luukulta. Mielestämme myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ympäristöä koskevat asiat kannattaisi siirtää samaan valtion virastoon, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
Valtio lopettaa kuntien kaavojen laillisuuden valvonnan kokonaan
Valtion luonnonsuojelua sen sijaan hajotetaan: osa virkamiehistä jää valtion virastoon mutta loput hajotetaan 18 maakuntaan. Luonnonsuojelu kattaa esimerkiksi lajien, luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun. Luonnonsuojeluliiton mielestä kaikki luonnonsuojeluvirkamiehet kannattaisi vielä lausuntokierroksen jälkeen keskittää valtion virastoon, kuten ympäristönsuojelussa tehtiin, jolloin yhden luukun periaatteen soveltaminen on jouhevaa.
Lausuntokierroksen jälkeen pitää myös miettiä, kannattaako esimerkiksi vesien- ja merenhoitosuunnitelmia todella siirtää valtiolta maakunnille. Vesistöt eivät noudata maakuntien rajoja. Vesien hyvän tilan saavuttaminen on EU-vastuukysymys, johon tarvittaisiin valtakunnallista yhteistyötä, osaamista ja näkemystä, Lundvall puntaroi.
”Häviäjinä ovat kansalaisten elinympäristö ja luonto.”
Kaikkein huolestuttavin muutos Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on, että valtio lopettaa kuntien kaavojen laillisuuden valvonnan kokonaan. ELY-keskusten kaavoitusvirkamiehet siirretään maakuntiin. Samalla heiltä viedään valitusoikeus kuntien kaavoista. ELY-keskukset ovat valittaneet kuntien kaavoista harvoin (vain 4 % kaikista valituksista), mutta voittaneet oikeuden käsittelyssä lähes aina (80 % tapauksista).
– Aluehallintouudistuksen jälkeen Suomessa ei ole yhtään virkamiestä, joka valvoisi kuntien kaavojen laillisuutta. Jos hallitus ei lisää lakien viimeistelyssä maakunnille valitusoikeutta kuntien kaavoihin, yhä useampi lainvastainen kaavaa menee läpi. Häviäjinä ovat kansalaisten elinympäristö ja luonto, Lundvall sanoo.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.