”Olemme kritiikittömästi rakastuneet ideaan lyhyemmästä työajasta”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ETLA:n kesäkolumni tuo laiturinnokkiin kriittisen näkökulman nelipäiväisestä työviikosta. "Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen väittää ja viittaa lyhyempää työaikaa ajavien tahojen puutteellisiin tutkimusasetelmiin. Kauhan vaatii lyhyemmästä työajasta vaikuttavuustutkimusta.
Keywords:
Elokuvien jakeluyhtiö Mubi taiteilijoiden hampaissa
"Mubin taloudellinen kasvu yrityksenä on nyt suoraan sidoksissa Gazan kansanmurhaan, mikä tekee meistä kaikista osallisia, jotka työskentelemme Mubin kanssa." – Taiteilijoiden vetoomuksesta Mubin johdolle, allekirjoittajina muun muassa Aki Kaurismäki, Radu Jude ja Joshua Oppenheimer.
Yli 35 kansainvälisesti arvostettua elokuvantekijää, mukaan lukien suomalainen Aki Kaurismäki, romanialainen Radu Jude ja yhdysvaltalainen Joshua Oppenheimer, ovat allekirjoittaneet taiteilijoiden vetoomuksen, jossa vaaditaan elokuvien jakeluyhtiö Mubia katkaisemaan siteensä sijoittajaansa Sequoia Capitaliin. Vetoomuksen taustalla ovat Sequoian yhteydet Israelin sotateollisuuteen ja Gazan kansanmurhaan.
Mubi, tunnettu taide-elokuvien jakelija ja suoratoistopalvelu, ilmoitti toukokuussa 2025 vastaanottaneensa 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoialta. Pian tämän jälkeen nousi esiin, että Sequoia on sijoittanut israelilaiseen puolustusteknologiayritys Kelaan, jonka perustajat ovat Israelin tiedustelupalvelun veteraaneja. Kela kehittää tekoälyyn pohjautuvaa taistelukenttäjärjestelmää, jota käytetään Gazassa.
"Emme usko, että taide-elokuvien alusta voi aidosti tukea globaalia elokuvayhteisöä samalla, kun se tekee yhteistyötä yrityksen kanssa, joka on sijoittanut palestiinalaisten taiteilijoiden ja elokuvantekijöiden murhaamiseen", sanotaan taiteilijoiden vetoomuksessa Mubin johdolle.
Taiteilijat vaativat Mubia julkisesti tuomitsemaan Sequoia Capitalin kansanmurhalla rikastumisen, erottamaan Sequoian edustajan Andrew Reedin Mubin hallituksesta sekä ottamaan käyttöön eettisen sijoituspolitiikan ja noudattamaan Palestiinan kulttuuriboikotin periaatteita.
Vetoomuksen allekirjoittajat ovat kaikki olleet mukana Mubin levittämissä tai esittämissä elokuvissa. He korostavat, että taiteen tulee heijastaa arvoja, ei tukea sortoa.
Useat kulttuuritoimijat ovat jo katkaisseet yhteistyönsä Mubiin. Glasgow’n nykytaiteen keskus CCA, Meksikon Cineteca Nacional ja Kolumbian Cinemateca de Bogotá vetäytyivät Mubi Fest -tapahtumasta. Chilen Valdivian elokuvafestivaali ilmoitti, ettei se esitä enää Mubin levittämiä elokuvia.
Vetoomus muistuttaa, että Gazassa on tapettu taiteilijoita ja tuhottu kulttuuriperintöä. Elokuvantekijät vaativat Mubia kantamaan vastuunsa ja lopettamaan yhteistyön kansanmurhasta hyötyvien tahojen kanssa.
Vetoomuksen Mubin johdolle on allekirjoittanut 39 elokuvantekijää ja taiteilijaa eri puolilta maailmaa. Mukana ovat Aki Kaurismäki, Radu Jude, Jessica Beshir, Joshua Oppenheimer, Robert Greene, Kazik Radwanski, Carson Lund, Michael Basta, Nate Fisher, Blake Williams, Iva Radivojevic, Nina Menkes, Ben Rivers, Bingham Bryant, Kit Zauhar, Ian Edlund, Sarah Friedland, Kathleen Chalfant, Miguel Gomes, Constance Tsang, Truong Minh Quy, Deragh Campbell, Laura Huertas, John Smith, Andrea Luka Zimmerman, Cherien Dabis, Tyler Taormina, Erik Lund, Maureen Fazendeiro, Levan Akin, Courtney Stephens, Eric Baudelaire, Camilo Restrepo, Teddy Williams, Nahuel Perez Biscayart, Jussi Vatanen, Neo Sora ja Sofia Bohdanowicz. He edustavat laajaa kirjoa taiteellisia näkemyksiä ja kulttuuritaustoja, mutta yhdistyvät yhteisessä vaatimuksessa: Mubin on katkaistava siteensä sijoittajaan, joka hyötyy Gazan kansanmurhasta.
Mubi toimii Suomessa kansainvälisenä suoratoistopalveluna, joka tarjoaa kuratoituja elokuvia katsottavaksi digitaalisesti. Sillä ei kuitenkaan ole fyysistä elokuvien jakelutoimintaa, eikä se toimi perinteisenä kotimaisena elokuvien levittäjänä.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
- ‹ edellinen
- 3 / 10
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely tuo Ateneumiin taiteen, joka ei maistu myyntitiskiltä vaan kysyy, kenellä on oikeus kauneuteen. Paljastaako syksyn näyttely taiteen ja vallan jännitteet: kuinka sesessionistit rikkoivat aikansa taiderakenteita ja loivat visuaalisen kielen vapaudelle. Naisryhmät, muotoilijat ja taiteilijat toimivat esineiden ja teosten kautta poliittisina toimijoina.