Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Keywords:
Gallen-Kallela, Klimt et Wien – Ateneumin syksyn supernäyttely: kokonaistaiteellinen, yhteiskunnallinen ja feministinen
15.07.2025 - 08:45
Gustav Klimt: Beethoven-friisi: Vihamieliset voimat - paneeli 1, etuseinä, (1901/1902), Belvedere, Wien. Pysyvästi lainassa Secession-rakennuksessa Wienissä. Kuva: Belvedere, Wien. Näyttelyssä on seinämaalauksista esillä kopiot.
Ateneumin syksyn näyttelyllä on kunnianhimoinen tavoite: näyttää, mitä taide voi olla – ei pelkkää sisustuselementtiä tai investointikohdetta. Luokkatietoinen saattaisi innostua näyttelystä, jossa kysytään, onko taide vain väline, jolla yhteiskuntaluokat keskustelevat – joskus kiivaastikin.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely nostaa esiin sesessionismin – taidesuunnan, joka vaikutti erityisesti vuosina 1897–1930. Sen juuret löytyvät Wienistä, jossa nuoret taiteilijat nousivat kapinaan akateemista taidejärjestelmää vastaan ja halusivat uudistaa taidetta radikaalisti – ei vain muodoissa vaan myös yhteiskunnallisesti.
"Taiteessa puhuttiin kokonaistaideteoksesta – ettei yksikään työ, esine tai koru jää irralliseksi, vaan että ne puhuvat yhteistä kieltä", kertoo näyttelyn kuraattori Anu Utriainen. Tämä kieli ei ollut kompromissin väriä vaan visioita, jotka syntyivät valtakeskuksista riippumatta.
Voiko taide puhua muustakin kuin estetiikasta? Voiko se lausua feminismiä, muotoilua, queer-estetiikkaa ja antikapitalismia – ilman, että ne taivutetaan hinnastoiksi tai markkinamieliseksi lifestyleksi?
Ateneumin taidemuseo / Emilie Louise Flöge (1874–1952), muotisuunnittelija: ”Reforminainen ei tarvitse korsettia, vaan vapauden.”
Haluaisin kuulla näyttelyssä työväenluokan kolinaa – sen taide-elämän sykettä, jossa kädet eivät lepää vaan muotoilevat, painavat, kirjailevat ja kasaavat. Naisryhmien käsityöt eivät olleet pelkkiä kauniita kulisseja, vaan poliittisia tekoja, joissa materiaalit puhuivat omaa kieltään. Wiener Werkstätte -osio tuo esiin naisten roolin taiteessa – ei maskotteina tai muusina, vaan tekijöinä.
Belvederen taidemuseon näyttelyasiantuntija Arnika Groenewald-Schmidt, toteaa tiedotteessa: ”Naiset eivät päässeet sesessio-ryhmän virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin, ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä. Naisten rooli taiteilijoina ja suunnittelijoina korostui etenkin vuosina 1903–1932 toimineessa Wiener Werkstätte -taide- ja käsityöyhdistyksessä, joka yhdisti taiteen ja arjen esineet laadukkaaksi kokonaissuunnitteluksi.”
Tämä näyttely ei tyydy kertomaan Gallen-Kallelan kansallismytologiaa; se näyttää hänen dialoginsa Koloman Moserin kanssa ja yhteiset pohdinnat siitä, onko taide järjestelmän seinäkoriste vai sen purkaja.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely on esillä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 26.9.2025–1.2.2026. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa, ja mukana on teoksia muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Gustav Klimtiltä, Emilie Flögeltä, Koloman Moserilta, Egon Schieleltä ja Broncia Koller-Pinelliltä.
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
- ‹ edellinen
- 10 / 15
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.