Keywords:
Ruotsi uudisti translakia – Suomessa tarvitaan kolmas sukupuolimerkintä
Uusi laki mahdollistaa 1.7. alkaen juridisen sukupuolen vahvistamisen 16–17-vuotiaille vanhempien luvalla. Suomessa translain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto jatkaa arviointia ja säädösvalmistelua alaikäisten oikeuksien toteutumisen osalta (2023).
Sukupuolen voi Suomessa ja Ruotsissa vahvistaa omalla ilmoituksella ilman diagnoosia sukupuolidysforiasta. Asiantuntijat pitävät tätä hyvänä, koska diagnoosi tekisi sukupuolen moninaisuudesta sairauden.
Diagnooseissa, joita tarvitaan sukupuolen korjaushoidoissa, tarkastellaan yleisimmin sukupuolidysforiaa, mikä tarkoittaa pahaa oloa ja ahdistusta, joka johtuu siitä, että henkilön oma sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määritettyä sukupuoltaan tai muiden ihmisten hänessä näkemää sukupuolta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi ahdistuksena omasta kehosta tai epämukavuutena sosiaalisissa tilanteissa, joissa henkilö kokee tulevansa kohdelluksi väärän sukupuolen mukaisesti.
SKP:n varapuheenjohtajan ja Punaisen sateenkaaren koordinaattorin Akira Siivosen mukaan diagnoosit sukupuolidysforiasta eivät ole oikeudenmukaisia. ”Kaikki, jotka haluavat sukupuoltaan korjata jollain tavalla, eivät välttämättä kärsi dysforiasta. Dysforiaa voidaan hoitaa myös ilman sukupuolen korjaamista.”, sanoo Siivonen.
Yhtäältä tämä on askel parempaan, toisaalta se paljastaa, kuinka syvälle yhteiskuntaluokkiin ja kehoihin kapitalismi on juurtunut. Kuka saa määritellä identiteettinsä? Kenellä on lupa sanoa, kuka olet?
Ruotsin laki tuo näkyväksi sen, että sukupuolen moninaisuus on olemassa ja elää. Mutta laki yksin ei riitä, jos se jatkaa järjestelmän ylläpitämää tarpeetonta ja ihmistä alistavaa kontrollia.
Suomessa tasa-arvolaki kattaa sukupuolen moninaisuuden
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki kieltää myös syrjinnän intersukupuolisuuden perusteella. Syrjinnäksi katsotaan myös sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva häirintä.
Suomessa valtakunnallisesti toimivan, sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia edistävän Trasek ry:n mukaan sukupuolivähemmistöillä ja transihmisillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät koe omakseen sitä sukupuolta, johon yhteiskunta on heidät syntymässä määritellyt. Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sukupuoli-identiteettien kirjoa sekä tapoja ilmaista itseään. Jokaisen identiteetti ja/tai ilmaisu on ainutlaatuinen.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen Suomessa
Sukupuolen juridinen vahvistaminen Suomessa poikkeaa Ruotsin uudesta laista muun muassa siinä, että Suomessa vahvistamisessa edellytetään täysi-ikäisyyttä sekä Suomen kansalaisuutta tai pysyvää asuinpaikkaa maassa.
Hakemus sukupuolen vahvistamisesta tehdään Digi- ja väestötietoviraston lomakkeella verkossa. Sukupuolen vahvistamisessa täytyy ilmetä, että ilmoituksen tekijä kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kyse on pysyvästä kokemuksesta. Edellytyksenä ei ole, että henkilö selvityksessään ilmaisee kokevansa olevansa juuri transsukupuolinen, vaan henkilöllä voi olla muunkinlainen identiteettikokemus.
Lain mukaan selvityksessä on kyse henkilön omasta selvityksestä siitä, kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa. Laissa sanotaan, että sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, joka ei aina vastaa stereotyyppistä tai binääristä käsitystä sukupuolesta. Siten selvityksen sisällölle ei voida asettaa tarkempia vaatimuksia.
Lomakkeella on valittavana vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen.
Hyväksytyn vahvistuksen jälkeen henkilölle annetaan uusi henkilötunnus, ja vanha jää passiiviseksi. Lisäksi vanhemmuusnimikkeen voi muuttaa vastaamaan vahvistettua sukupuolta.
”Suomessa onneksi juridisen sukupuolensa voi korjata väestötietoihin omalla ilmoituksella, mutta vain jos mahtuu binääriin ja on täysikäinen. On suuri epäkohta, ettei Suomessa alaikäisillä ja muunsukupuolisilla ole tätä oikeutta. Suomessa tulisi ottaa käyttöön kolmas sukupuolimerkintä. Harkitsisin myös sukupuolimerkinnän poistamista”, sanoo Siivonen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
- 1 / 7
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.