Keywords:
Ruotsi uudisti translakia – Suomessa tarvitaan kolmas sukupuolimerkintä
Uusi laki mahdollistaa 1.7. alkaen juridisen sukupuolen vahvistamisen 16–17-vuotiaille vanhempien luvalla. Suomessa translain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto jatkaa arviointia ja säädösvalmistelua alaikäisten oikeuksien toteutumisen osalta (2023).
Sukupuolen voi Suomessa ja Ruotsissa vahvistaa omalla ilmoituksella ilman diagnoosia sukupuolidysforiasta. Asiantuntijat pitävät tätä hyvänä, koska diagnoosi tekisi sukupuolen moninaisuudesta sairauden.
Diagnooseissa, joita tarvitaan sukupuolen korjaushoidoissa, tarkastellaan yleisimmin sukupuolidysforiaa, mikä tarkoittaa pahaa oloa ja ahdistusta, joka johtuu siitä, että henkilön oma sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määritettyä sukupuoltaan tai muiden ihmisten hänessä näkemää sukupuolta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi ahdistuksena omasta kehosta tai epämukavuutena sosiaalisissa tilanteissa, joissa henkilö kokee tulevansa kohdelluksi väärän sukupuolen mukaisesti.
SKP:n varapuheenjohtajan ja Punaisen sateenkaaren koordinaattorin Akira Siivosen mukaan diagnoosit sukupuolidysforiasta eivät ole oikeudenmukaisia. ”Kaikki, jotka haluavat sukupuoltaan korjata jollain tavalla, eivät välttämättä kärsi dysforiasta. Dysforiaa voidaan hoitaa myös ilman sukupuolen korjaamista.”, sanoo Siivonen.
Yhtäältä tämä on askel parempaan, toisaalta se paljastaa, kuinka syvälle yhteiskuntaluokkiin ja kehoihin kapitalismi on juurtunut. Kuka saa määritellä identiteettinsä? Kenellä on lupa sanoa, kuka olet?
Ruotsin laki tuo näkyväksi sen, että sukupuolen moninaisuus on olemassa ja elää. Mutta laki yksin ei riitä, jos se jatkaa järjestelmän ylläpitämää tarpeetonta ja ihmistä alistavaa kontrollia.
Suomessa tasa-arvolaki kattaa sukupuolen moninaisuuden
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki kieltää myös syrjinnän intersukupuolisuuden perusteella. Syrjinnäksi katsotaan myös sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva häirintä.
Suomessa valtakunnallisesti toimivan, sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia edistävän Trasek ry:n mukaan sukupuolivähemmistöillä ja transihmisillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät koe omakseen sitä sukupuolta, johon yhteiskunta on heidät syntymässä määritellyt. Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sukupuoli-identiteettien kirjoa sekä tapoja ilmaista itseään. Jokaisen identiteetti ja/tai ilmaisu on ainutlaatuinen.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen Suomessa
Sukupuolen juridinen vahvistaminen Suomessa poikkeaa Ruotsin uudesta laista muun muassa siinä, että Suomessa vahvistamisessa edellytetään täysi-ikäisyyttä sekä Suomen kansalaisuutta tai pysyvää asuinpaikkaa maassa.
Hakemus sukupuolen vahvistamisesta tehdään Digi- ja väestötietoviraston lomakkeella verkossa. Sukupuolen vahvistamisessa täytyy ilmetä, että ilmoituksen tekijä kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja että kyse on pysyvästä kokemuksesta. Edellytyksenä ei ole, että henkilö selvityksessään ilmaisee kokevansa olevansa juuri transsukupuolinen, vaan henkilöllä voi olla muunkinlainen identiteettikokemus.
Lain mukaan selvityksessä on kyse henkilön omasta selvityksestä siitä, kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa. Laissa sanotaan, että sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, joka ei aina vastaa stereotyyppistä tai binääristä käsitystä sukupuolesta. Siten selvityksen sisällölle ei voida asettaa tarkempia vaatimuksia.
Lomakkeella on valittavana vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen.
Hyväksytyn vahvistuksen jälkeen henkilölle annetaan uusi henkilötunnus, ja vanha jää passiiviseksi. Lisäksi vanhemmuusnimikkeen voi muuttaa vastaamaan vahvistettua sukupuolta.
”Suomessa onneksi juridisen sukupuolensa voi korjata väestötietoihin omalla ilmoituksella, mutta vain jos mahtuu binääriin ja on täysikäinen. On suuri epäkohta, ettei Suomessa alaikäisillä ja muunsukupuolisilla ole tätä oikeutta. Suomessa tulisi ottaa käyttöön kolmas sukupuolimerkintä. Harkitsisin myös sukupuolimerkinnän poistamista”, sanoo Siivonen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
- 1 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
Klovni pysähtyy keskelle katua ja kysyy suoraan: voiko tässä maailmassa vielä kohdata, ajatella ja tuntea? Pandin sirkus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan lauluin, liikkein ja runoin ravistelee rauhan, solidaarisuuden ja kulttuurin puolesta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantalan johdolla syntyy esitys, joka ei viihdytä eskapismilla vaan herättää toivoa toisin toimimisen mahdollisuudesta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.