”Olemme kritiikittömästi rakastuneet ideaan lyhyemmästä työajasta”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. ETLA:n kesäkolumni tuo laiturinnokkiin kriittisen näkökulman nelipäiväisestä työviikosta. "Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen väittää ja viittaa lyhyempää työaikaa ajavien tahojen puutteellisiin tutkimusasetelmiin. Kauhan vaatii lyhyemmästä työajasta vaikuttavuustutkimusta.
Keywords:
Hevimetallin ja kaunosieluisuuden risteyksessä: Lauri Ylönen Bad Wolvesin uudella raidalla
14.08.2025 - 13:30
Kuva: Ginger Vine Management & PR.
Kun Bad Wolves julkaisee uuden version kappaleestaan Say It Again, mukana on suomalaisen rockin kiintotähti, The Rasmuksen Lauri Ylönen. Mutta mitä tapahtuu, kun kaksi suurta tekee yhteistyötä?
Ylönen kertoo: “Tämä kappale iski heti kovaa ja antoi valtavasti energiaa. Se oli yksi suosikkikappaleistani treenisoittolistallani jo ennen kuin sain mahdollisuuden olla siinä itse mukana!” Tässä ei ole kyse pelkästä feattauksesta, vaan kohtaamisesta, jossa ääni saa uuden merkityksen.
Bad Wolvesin rumpali John Boecklin sanoo: “Vaikka kyseessä on jo valmiiksi vahva kappale, en olisi osannut kuvitella, millaiseksi se kehittyisi Laurin kanssa. Se on yksi levyn parhaista lyyrisistä suorituksista.”
Deluxe-versio albumista Die About It on kuin jälkikirjoitus: lisäraitoja, uusia versioita, live-äänityksiä. Se on muistutus siitä, kuinka kulttuuri ei koskaan ole valmis – se on jatkuvasti uudelleen muokattavaa – se elää.
Tuoko Ylönen mukanaan suomalaisen melankolian, joka ei alistu pelkiksi markkinointilauseiksi?
Bad Wolvesin ja The Rasmuksen Laurin yhteistyö on osa levy-yhtiö Better Noise Musicin strategiaa. Mutta voiko musiikki olla enemmän kuin strategia? Voiko se olla vastarintaa, yhteisyyttä, toivoa? Say It Again ei ehkä muuta maailmaa, mutta se voi pysäyttää hetkeksi. Ja joskus se riittää.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
- ‹ edellinen
- 4 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.