Kotimarkkinat jäässä –rakenteellinen ristiriita pääoman ja työväen välillä

Ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen sanoittaa Suomen talouden tilaa tavalla, joka paljastaa kapitalismin sisäiset jännitteet: ”Suomen talouden ongelmat liittyvät tällä hetkellä kotimaiseen kysyntään. Yksityinen kulutus supistuu kotitalouksien säästäessä poikkeuksellisen voimakkaasti.”

Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Laboren mukaan yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta tutkimuslaitos arvioi sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.

Kulutuksen hiipuminen ei ole vain tilastollinen ilmiö – se on seurausta työväenluokan reaalitulojen pysähtyneisyydestä ja epävarmuudesta. Julkiset kulutusmenot pienenevät osana Orpo–Purran hallituksen leikkauspolitiikkaa eli ns. sopeutusta, eikä kasvua voi rakentaa elvytyksen varaan velkaantuneisuuden vuoksi. Tämä on markkinointiyhteiskunnan paradoksi: kulutusta vaaditaan, mutta kuluttajalla ei ole varaa.

Tutkimuslaitos näkee työttömyyden merkittävänä ongelmana, joka voi aiheuttaa kasvun edellytysten ohenemista.

”Työttömyys on jumiutunut korkealle, emmekä arvioi tilanteen paranevan nopeasti. Ongelmaksi muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja osaamisen rapautuminen pitkien työttömyysjaksojen aikana. Tämän ongelman ratkaiseminen on äärimmäisen tärkeää inhimillisestä ja tulevien vuosien talouskasvun edellytysten näkökulmasta.”

Viennistä varovaista optimismia.

”Tänä vuonna tavaraviennin kasvua ylläpitävät tilapäiset tekijät, kuten viime vuoden heikko vertailukohta ja heinäkuulle kirjattu suuri risteilijätoimitus. Vientinäkymät ovat kuitenkin vakautuneet vuoden edetessä. Suomalainen vienti hyötyy Saksan talouden ja etenkin teollisuuden elpyessä hiljalleen.”

Ennustepäällikkö Koistisen mukaan vienti antaa varovaista toivoa: ”Suomalainen vienti hyötyy Saksan talouden ja etenkin teollisuuden elpyessä hiljalleen.” Mutta tämäkin toivo nojaa ulkoisiin tekijöihin – ei kotimarkkinoiden toimijuuteen. Työttömyys pysyy korkealla, 10 prosentin tuntumassa, ja Koistinen varoittaa: ”Ongelmaksi muodostuu suuri pitkäaikaistyöttömien määrä ja osaamisen rapautuminen pitkien työttömyysjaksojen aikana.”

Talousennusteessa vilahtaa uusi termi: kasvuhaperrus. Se tarkoittaa tilannetta, jossa talouden rakenteet eivät enää kanna yhteiskunnan tarpeita. Kasvuhaperrus syntyy, kun investoinnit suuntautuvat puolustushankintoihin eikä sosiaaliseen infrastruktuuriin. Kapitalismi ei korjaa itseään – miten se suhtautuisi antikapitalistiseen analyysiin?

Laboren ennuste ei tarjoa pelastusta, mutta se tarjoaa selkeyttä. Se osoittaa, että talous ei ole neutraali kenttä vaan luokkien välinen kamppailu. Työväen toimijuus ei synny kulutuskyvystä vaan kollektiivisesta järjestäytymisestä.