Miksi työntekijät irtisanotaan, vaikka työtä riittäisi – ja mitä tekee valtio, kun pääoma sanelee ehdot? Tuore työelämäkatsaus ja Duunitorin rekrytointidata paljastavat karun ristiriidan: samalla kun moni joutuu kilometritehtaalle, yritykset haikailevat osaavaa väkeä ja syyttävät tekijäpulaa. Taustalla ei ole työvoiman puute vaan voittojen maksimointi: työntekijöitä karsitaan ja kuormitetaan, jotta omistajien osingot paisuvat. Orpo-Purran hallituksen työmarkkinapolitiikka toimii tälle kehitykselle selkänojana, kun se murentaa irtisanomissuojaa ja kiristää työn ehtoja. Työväenluokan näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä irtisanomisista, vaan vallankäytöstä, jossa tuotanto, elanto ja elämä alistetaan pääoman ehdoille.
Keywords:
Lähtisitkö kanssani järvelle?
23.05.2025 - 11:00
(updated: 05.06.2025 - 12:11)
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Business Finland etsii markkinoita suomalaisille asekauppiaille. ”Pitää tehdä bisnestä.” Suomalainen Patria elää tänään huippuaikoja. Maailmalla jonotetaan aseita enemmän kuin mitä asetehtaat pystyvät toimittamaan. Aseteollisuuden visiot -tilaisuudessa todettiin, että aseet ja niiden tekemiseen tarvittavat mineraalit ovat loppu. Aseteollisuus haluaa Suomeen lisää kaivoksia.
Mervi Grönfors on valmis suoriin sanoihin rauhan puolesta ja asettuu rauhanaktivistina rohkeasti vastustamaan Suomen, Euroopan ja koko maailman hampaisiin asti aseistamista. Lähtisitkö Mervin kanssa rakentamaan rauhaa?
Karl Marx -seura keskusteli suomalaisesta marxismista ja Seppo Toiviaisen roolista tieteen ja politiikan tekijänä. Ihan niin kuin nuo kannen nuoret, kiipesi SKP:n toveri Seppo Toiviainen eduskuntaan asti ja opetti maailman muuttamisesta kiinnostuneita ottamaan radikaaleja askelia.
Kevät ja Donald Trump on saanut meidät keskustelemaan kauppasodasta ja globalisaatiosta. Tutkijat kertovat, että olemme yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa. Harva kykenee nyt näkemään vaihtoehtoja. Tutkijat kertovat, ettei vastarintaa ole helppoa havaita. Mitä kansalaisyhteiskunnan erilaiset radikaalit järjestöt sanovat? Miten korkealle puuhun pitää kiivetä, että ruohonjuuritason aloitteet alkavat näkyä akateemiseen maailmaan? Pitäisikö meidän alkaa löytää ja tutkia enemmän vastarintaa ja vaihtoehtoista ajattelua kapitalismille, militarismille, kolonialismille ja fasismille?
Joku sanoi, että ”missä EU, siellä ongelma”. Nyt komissio purkaa sääntelyä ja heikentää kansalaisvaikuttamista. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt mittavan sääntelyn purkuohjelman, joka uhkaa Euroopan sosiaalisia ja ympäristöstandardeja. Uudistusten varjolla suuryritykset saavat laajempia toimintamahdollisuuksia, samalla kun kansalaisyhteiskunnan vaikutusvalta kutistuu.
Usko pois – tämä Tiedonantajan numero on ihana kesänumero. Voit nyt ottaa laiturin nokkaan melko painavan paketin. Varmista laiturin kantokyky. Toukokuun numeron kulttuuriantikin on raskaan sarjan kamaa. Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlatapahtumat kutsuvat raveihin, teatteriin, useisiin näyttelyihin ja lukemaan uutta kirjaa sateenkaarenvärisestä taiteilijasta.
Helsinki Pride löi SKP:n Punaiselle sateenkaarelle luukut kiinni ja tyrmäsi 17 vuotta jatkuneen yhteistyön ja osallistumisen. Punaisen sateenkaaren Akira Siivonen ei ottanut iskua vastaan vaan ilmoitti, ettei porvari-Pride muutenkaan niin hirveästi kiinnostanut. ”Kommarit jatkavat omalla radikaalilla toiminnallaan ja toivovat, että politiikkaa ei määriteltäisi vain eduskuntapuolueiden oikeudeksi.”
Kun kirjoitan tätä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleen todellisuutta. Israel ja sen liittolaiset muokkaavat kansainvälistä mielipidettä kaikessa mediassa ja pyrkivät hakemaan oikeutusta Gazassa tapahtuvalle kansanmurhalle. En muista, milloin olisin kuullut niin paljon suunnitelmia kokonaisen kansan pakkosiirtämisestä pois sen alkuperäisiltä alueilta. Jatkuvat mielenosoitukset Palestiinan solidaarisuuden puolesta ovat hyvä osoitus siitä, että Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät suostu seuraamaan hiljaa ja sivusta, kun historia toistaa itseään ja palestiinalaisia murhataan.
***
Yksi parhaita kesäbiisejä on Pave Maijasen Lähtisitkö:
Tuntisitko vielä vanhan kaipauksen – laula ääneen: vallankumous!
Olisitko valmis mut kohtaamaan – laula ääneen: solidaarisuus!
Tulisitko asemalle mua vastaan, tulisitko vastaan? – laula ääneen: luokkataistelu!
Lähtisitkö silloin kanssani järvelle – laula ääneen: vastarinta!
Sulle sukeltaisin helmen valkean – laula ääneen: rock!
Istuisitko kanssani keskipenkille – laula ääneen: rauha!
Vastaisitko hellään suudelmaan – laula ääneen: rakkaus!
Tiesitkö, että Maijanen kirjoitti laulun sanat vuonna 1984 salanimellä ”Maija”? Laulu sai inspiraationsa kesäisestä venematkasta ja siitä, että veneen keskipenkki oli tyhjä.
Juuri nyt, tässä maailman ristiriitojen ja sotien räyhän tilassa, haluan toivottaa sinulle, Tiedonantajan lukija, ihanaa kesää ja vapaita veneiden keskipenkkejä. Toivottavasti Maijasen laulusta tuli sinun kesääsi korvamato. Pyydä mökkivieraita osallistumaan. Lauletaan yhdessä proletaariset kuoro-osuudet: vallankumous, solidaarisuus, luokkataistelu, vastarinta, rock, rauha, rakkaus. Muistetaan vielä se kaikkein tärkein - kysytään: lähtisitkö?
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
- ‹ edellinen
- 14 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Pääkirjoitukset
”Tieteen ja toivon talossa” Puistokatu 4:ssä Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin kriittisistä mineraaleista ja niiden roolista vihreässä siirtymässä, teknologisessa kehityksessä ja geopoliittisessa kilpailussa. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa kiertotaloutta, vastuullisuusviestintää, alkuperäiskansojen oikeuksia ja aktivismin näkökulmia. Tilaisuudessa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten kriittisten mineraalien käyttöä tulisi ohjata ja millaisia vaikutuksia sillä on yhteiskunnallisesti ja ekologisesti. Johtopäätökset eivät tuottaneet yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta tarjoavat mahdollisuuden tarkastella aihetta useista eri näkökulmista.
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?