Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Keywords:
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?
Mistä ajatus lyhyemmästä työajasta oikein kumpuaa? Onko lyhyempi työaika pelkkä talouskysymys? Jos vastaajana olisi keskivertoduunari, kuulisimme todennäköisesti, että vaatimus työajan lyhentämisestä ja paremmasta työajasta on myös luokkakysymys. Työaikakeskustelussa kamppailevat ihmisten aika ja pääoman intressi, kontrollin tiukentaminen ja vapaan elämän kaipuu – marxilainen ajatus maailman muuttamisesta. Siinä missä Islannissa puhutaan jo käytännön kokemusten pohjalta "paremmasta työajasta", meillä Suomessa käydään vielä keskustelua, kenellä on valta määritellä arjen rytmi.
ETLA:n keskustelunavaus on perusteltu vaade akateemisille tahoille tuottaa lisää tutkittua tietoa. Aprikoin kuitenkin - heitettiinkö samalla myös kesäkapuloita paremman työajan keskustelun rattaisiin.
Paremman työajan ideologiset juuret
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ay-ryhmä on yksi, ei niin tunnettu, radikaalin ammattiyhdistysliikkeen kentän toimijoista. Ryhmän tiedotteen mukaan sen aloitteet kokoavat yhteen ay-aktiiveja, jotka haluavat kehittää työehtoja, vahvistaa liittojen voimaa ja edistää työväenvaltaa. SKP:n ay-ryhmä profiloituu työväenluokkaan sitoutuneeksi ja visionääriseksi vaikuttajaksi, joka ei pelkää haastaa vanhoja rakenteita, vaan rakentaa uutta työelämää rohkeasti ja järjestelmällisesti.
Yksi ryhmän keskeisistä kampanjoista on ”parempi työaika”, eli työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa heikentämättä. Aloitteen taustalla on ajatus työn kuormituksen vähentämisestä ja työn tasa-arvoisemmasta jakamisesta. SKP:n ay-ryhmän mukaan uudistus voidaan toteuttaa joustavasti eri aloilla ja työyhteisöissä – esimerkiksi lyhentämällä työviikkoa tai lisäämällä vapaapäiviä.
Kampanjan tueksi ryhmä on päivittänyt lakialoitteen huhtikuussa 2024 ja järjestänyt laajan kaksipäiväisen webinaarin, jossa alan asiantuntijat ja kansainväliset kokemukset nostettiin esiin. Tapahtuma korosti lyhyemmän työajan vaikutuksia tuottavuuteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun.
Työväenluokan näkökulmasta lyhyempi työaika ei ole pelkästään elämänlaadun kysymys, vaan myös kysymys toimijuudesta: saako työläinen päättää ajastaan vai ohjaako kapitalistinen logiikka jokaista minuuttia?
Tarvitaan vaikuttavuustutkimusta
ETLA:n selvityksen mukaan akateeminen kirjallisuus, jossa työaikaa ja sen muutoksia on käsitelty, näkee lyhentämisessä hyvinvoinnin kasvua – mutta samassa aineistossa todetaan, että kun työaika lyhenee, myös sen seuranta kiristyy.
"Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen sanoo ja vaatii vaikuttavuustutkimusta, viitaten lyhyempää työaikaa ajavien tahojen heikosti toteutettuihin tutkimusasetelmiin.
Antikapitalistisessa ajattelussa lyhyempi työviikko kyseenalaistaa koko aikaperusteisen tuotannon logiikan. Pääomapiirit saattavat kiinnostua lyhyemmän työajan vaikutuksesta tuotantoon – ja ehkä sitä kautta myös nähdä ihmisyyden numeroiden takaa.
Kirjoittajan artikkelit
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
- ‹ edellinen
- 2 / 12
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Politiikka
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.