Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Keywords:
Pavi 60 vuotta – tanssivan yhteisön oma paikka
11.07.2025 - 09:45
(updated: 11.07.2025 - 09:59)
14.7. työssään aloittavan Pavin toiminnanjohtajan Karoliina Inkilän tausta on ravintola-alalla, tapahtumatuotannossa ja digimarkkinoinnissa. Kuva: Pavi.
Pavi, pääkaupunkiseudun viimeinen perinteinen tanssilava, täyttää tänä kesänä 60 vuotta. Mutta juhla ei ole pelkkää nostalgiaa.
Pavin synttäreillä iloitaan siitä, että tanssilava on onnistunut kehittämään pääkaupunkiseudun kaupunkikulttuuria, tanssiyhteisöjä ja laajentamaan käsitystä julkisesta tilasta. Lotta Rantasen väistyessä ja Karoliina Inkilän astuessa johtoon 14.7., Tanssilava Pavi ei vain vaihda kasvoja, vaan virittää lavatanssit uudelleen. "Olen innoissani ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään tätä tärkeää paikkaa yhdessä tanssijoiden, vapaaehtoisten, artistien ja paikallisen yhteisön kanssa", sanoo uusi lavajohtaja Karoliina Inkilä.
"Näen, että toiminnanjohtajan on tärkeää ympäröidä itsensä ihmisillä, joilla on tietoa ja osaamista eri toiminnan osa-alueista."
Pavin uuden johtajan Karoliina Inkilän tausta on ravintola-alalla, tapahtumatuotannossa ja digimarkkinoinnissa.
Itä-Hakkila trendaa
Pavi sijaitsee Itä-Hakkilassa – Vantaalla, ei Helsingissä eikä Espoossa. Jos Pavi olisi uusi yritys, olisi Itä-Hakkila yllättävä geopoliittinen valinta, ei ehkä mikään logistinen unelma. "Monille on tärkeää, että Pavi sijaitsee nimenomaan Vantaalla", todetaan tanssilavan tiedotteessa. Pavin sijainti Itä-Hakkilassa voi ollakin trendikästä – uutta urbaania tilaa. Kulttuuripaikan sijainti ei halua olla neutraali, vaan poliittinen ja siksi uusia toimijoita kiinnostava. Tapahtuvatko pääkaupunkiseudun kiinnostavimmat tapahtumat tulevaisuudessa sen marginaaleissa?
Pavilla 11.7. klo 19.00 esiintyy Vanhasuora ja Esa Nummela
Kirjoittajan artikkelit
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
- ‹ edellinen
- 5 / 14
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.