Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Keywords:
Pavi 60 vuotta – tanssivan yhteisön oma paikka
Pavi, pääkaupunkiseudun viimeinen perinteinen tanssilava, täyttää tänä kesänä 60 vuotta. Mutta juhla ei ole pelkkää nostalgiaa.
Pavin synttäreillä iloitaan siitä, että tanssilava on onnistunut kehittämään pääkaupunkiseudun kaupunkikulttuuria, tanssiyhteisöjä ja laajentamaan käsitystä julkisesta tilasta. Lotta Rantasen väistyessä ja Karoliina Inkilän astuessa johtoon 14.7., Tanssilava Pavi ei vain vaihda kasvoja, vaan virittää lavatanssit uudelleen. "Olen innoissani ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään tätä tärkeää paikkaa yhdessä tanssijoiden, vapaaehtoisten, artistien ja paikallisen yhteisön kanssa", sanoo uusi lavajohtaja Karoliina Inkilä.
"Näen, että toiminnanjohtajan on tärkeää ympäröidä itsensä ihmisillä, joilla on tietoa ja osaamista eri toiminnan osa-alueista."
Pavin uuden johtajan Karoliina Inkilän tausta on ravintola-alalla, tapahtumatuotannossa ja digimarkkinoinnissa.
Itä-Hakkila trendaa
Pavi sijaitsee Itä-Hakkilassa – Vantaalla, ei Helsingissä eikä Espoossa. Jos Pavi olisi uusi yritys, olisi Itä-Hakkila yllättävä geopoliittinen valinta, ei ehkä mikään logistinen unelma. "Monille on tärkeää, että Pavi sijaitsee nimenomaan Vantaalla", todetaan tanssilavan tiedotteessa. Pavin sijainti Itä-Hakkilassa voi ollakin trendikästä – uutta urbaania tilaa. Kulttuuripaikan sijainti ei halua olla neutraali, vaan poliittinen ja siksi uusia toimijoita kiinnostava. Tapahtuvatko pääkaupunkiseudun kiinnostavimmat tapahtumat tulevaisuudessa sen marginaaleissa?
Pavilla 11.7. klo 19.00 esiintyy Vanhasuora ja Esa Nummela
Kirjoittajan artikkelit
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Karl Marx -seura kokosi huhtikuisella Kirjan talolla Helsingissä seminaarissaan nimekkään joukon tutkijoita ja vasemmistolaisia ajattelijoita pohtimaan kysymystä, joka ei ole vain historiallinen: miten Seppo Toiviaisen perintö haastaa nykyvasemmiston ja ajattelun kenttää? Keskustelu sai lisävauhtia Lauri Hokkasen kirjasta Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia (Docendo, 2024), joka pyrkii kuvaamaan Toiviaista murheellisen kohtalon miehenä.
- ‹ edellinen
- 6 / 8
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.