Keywords:
SETU ajaa seksuaalirikosten uhrien asiaa
Seksuaalirikosuhrien tuki ry:n (SETU) perustamisesta on vasta muutama kuukausi, mutta järjestössä on täysi tohina päällä. Seksuaalirikosten uhrit ovat kauan tarvinneet uutta tukea. Elokuuksi järjestö suunnittelee valatakunnallisia mielenosoituksia.
”Meillä on yhdistyksen perustaminen työn alla, sillä haluamme työskennellä aiheen edistämiseksi myös jatkossa”, vahvistaa Räisänen, joka on yksi järjestön perustajajäsenistä ja toimii yhdistyksen valtakunnallisena varapuheenjohtajana. SETU ry:n puheenjohtaja on Saana Flink.
Seksuaalirikosten uhrit ovat erilaisia ihmisiä. Myös rikoksilla on monia muotoja. Viime vuosina raiskaus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ovat olleet erityisen näkyviä sekä rikostilastoissa että oikeuden tuomioissa. Tilastokeskuksen mukaan eniten tuomioita päärikoksena annettiin Suomessa vuonna 2023 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä (268 tuomiota) ja raiskauksista (239 tuomiota). Seksuaalirikosten ja tuomioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2023 tuomioiden määrä kasvoi 33 % edellisvuoteen verrattuna.
Seksuaalirikosten uhrien todellisuus ei mahdu termeihin eikä tilastoihin
SETU ry:n mukaan uhrit tarvitsevat tukea traumaansa erilaisista syistä. "Yhdistyksen tehtävä on tehdä näkyväksi uhrien todellisuus, joka ei mahdu juridisiin termeihin eikä tilastoihin", sanoo Mia Räisänen.
"Me tulemme SETU:n toiminnassa tarttumaan olennaiseen – sekä törkeisiin että lievempiin tekoihin. Haluamme muutosta ja parannusta."
Räisänen viittaa tässä tilastoihin, joiden mukaan vuonna 2023 eniten tuomioita annettiin raiskauksista ja lapsen hyväksikäytöstä. SETU haluaa nostaa esiin sekä nämä tapaukset että seksuaalisen ahdistelun, jonka kohdalla on vaikea ymmärtää, milloin se täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Räisänen painottaa, että pelkät rangaistukset eivät riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrystä siitä, milloin rikos on tapahtunut – ja miten uhri voi sen tunnistaa.
"Me SETU:ssa toivomme kaikkien osallistumista toimintaamme ja valmisteilla oleviin mielenosoituksiin, koska ajattelemme, että tämä asia koskee meitä kaikkia. Olemme olleet yhteydessä niin ikäihmisiin kuin oppilaitoksiin, kuntiin, miehiin, naisiin ja sateenkaariväestöön. Toivomme, että yhdistystoiminnan kautta pääsemme keskustelun avulla edistämään tietoisuutta seksuaalirikoksista ja uhrien oikeuksista."
Räisänen toivoo järjestölleen näkyvyyttä ja kasvua valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi yhteisöllisyyden kautta. "Me toivomme, että tästä tulisi suorastaan spektaakkeli – että asia tuotaisiin niin laajasti esiin kuin mahdollista", sanoo Räisänen.
SETU:n työ on vasta alussa. Jos järjestön varapuheenjohtajasta on kiinni, toiminta kantaa pian hedelmää. Mielenosoituksia suunnitellaan nyt eri puolille Suomea. Ehkä yhä useampi tiedostaa omat oikeutensa, osaa asettaa rajoja, hakea rikoksen tapahduttua oikeutta ja uskaltaa puhua ääneen.
"On pelkkä jäävuoren huippu, mitä rikosilmoituksia tehdään. Suurin osa ei uskalla tehdä rikosilmoitusta – varsinkaan, jos tekijä on läheinen", sanoo Räisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
Heikki Ekman kulkee toisin – kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti. Hänelle politiikka ei ala puoluekokouksista vaan keittiönpöydästä, kävelyretkiltä ja kysymyksistä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Kesäkuun puolivälissä Porissa pidetty Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Ekmanin puolueen pääsihteeriksi. Hänen ajattelunsa punoo yhteen luokkakriittisyyden, ekologisen vastuullisuuden ja inhimillisen yhteyden etsimisen pääomakeskeisen järjestyksen varjossa – kommunismi ei ole hänelle menneen kaipuuta, vaan liike, joka kutsuu rakentamaan toisenlaista maailmaa, yhdessä, askel kerrallaan.
- 1 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
Klovni pysähtyy keskelle katua ja kysyy suoraan: voiko tässä maailmassa vielä kohdata, ajatella ja tuntea? Pandin sirkus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan lauluin, liikkein ja runoin ravistelee rauhan, solidaarisuuden ja kulttuurin puolesta. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantalan johdolla syntyy esitys, joka ei viihdytä eskapismilla vaan herättää toivoa toisin toimimisen mahdollisuudesta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.