Tehtaantyttö loppuun asti

JOSKUS TÄHDET ovat oikeassa asennossa. Joskus vuoden paras suomenkielinen poplevy julkaistaan jo alkuvuodesta. Näin taisi päästä käymään artistin nimeltä M eli laulaja-näyttelijä Minja Kosken kohdalla.

Kosken yhdessä luottotuottaja Miikka Ahlmanin kanssa tekemä Mustarastaat tulevat -pitkäsoitto (Playground Music 2024) on vahva osoitus siitä, miten nousujohteista uraa tekevä lahjakas muusikko kykenee tekemään entistäkin eheämmän, kunnianhimoisen kokonaistaideteoksen. 

Minja Kosken edellinen, vuonna 2022 ilmestynyt levy Lauluja 1960-luvulta (Solina Records) on nimensä mukaisesti kokoelma alkuperäisiä sovituksia kunnoittavia versioita vanhoista, tutuista iskelmistä. 

Koski kertoo perineensä rakkauden vanhaan iskelmään äidiltään. 

– Etenkin Laila Kinnunen soi kotonamme usein. Olin julkaissut tuolloin kolme M-nimellä omia kappaleita sisältävää albumia ja tuntui luontevalta tehdä pieni syrjähyppy lainattuihin lauluihin. Aluksi ajatuksissa oli yhden singlen julkaisu, mutta sitten se laajeni kokonaiseksi albumiksi, sillä hienoja kappaleita on niin paljon.

Uusi, omia kappaleita sisältävä levy Mustarastaat tulivat ilmestyi siis alkuvuodesta 2024. Miten sen tekeminen ja sisältö eroavat edeltäjistään?

– Tekemisen tapa oli aika samanlainen kuin muidenkin M-albumien kohdalla. Eli ensin sävellän ja sanoitan kappaleet, jotka äänitän ja teen esituotannon. Sen jälkeen jatkan tekemistä yhdessä tuottajani kanssa. Hänen kanssaan mietimme vielä, millaiset soitinnukset ja sovitukset palvelevat kappaleita parhaiten. Sitten äänitetään lisää yhdessä luottomuusikoiden kanssa. Lopulliset sovitukset ja tuotanto tehdään miksauspöydän ääressä ja äänitetään tarvittaessa lisää. 

Koski kertoo ajatelleensa levyä tietynlaiseksi serkuksi esikoisalbumilleen Tehtaantyttö.

– Sisällöllisesti olen saanut vaikutteita muinaisuskoissa esiintyvistä mytologioista. Esimerkiksi nimikappaleessa Mustarastaat tulivat viittaan sielulintu-käsitteeseen. Olen käsitellyt albumilla elämän rajallisuutta ja kääntänyt sen juhlan aiheeksi ja voimavaraksi.

KOKOOMUKSEN PETTERI Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. 

– Kulttuuria ei tunnuta arvostettavan, eikä sen olemassaolon tärkeyttä saada perusteltua nykyiselle hallitukselle edes tuottavuudella. Hallitus on sulkenut korvansa asiantuntijoilta ja tekee jääräpäisesti hyvinvointivaltiota pahasti romahduttavia päätöksiä, joilla tulee olemaan todennäköisesti hyvin pitkäkestoiset seuraukset. Leikataan paikoista, jonne päinvastoin tulisi saada lisää, jotta pahoinvointi ja eriarvoisuus eivät lisääntyisi.

Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia. 

– Toivoa tuo se, miten niin moni on uskaltanut vastustaa hallituksen harjoittamaa epäoikeudenmukaista ja törkeää politiikkaa muun muassa osallistumalla mielenosoituksiin, kirjoittamalla adresseja ja mielipidekirjoituksia. Usko siitä, että suurin osa ihmisistä ajattelee edelleen, että jokainen on arvokas ja jokaiselle tulisi tulotasosta, elämäntilanteesta, psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta riippumatta taata muun muassa koulutus ja terveydenhuolto on yhä olemassa.

Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 130 600 ihmistä. VTT:n laskelmien mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, bruttokansantuotteesta osuus on reilut kolme prosenttia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi maa- ja metsätalouden yhteenlaskettu osuus. Esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa luovien alojen merkitys myös kansantaloudellisesti ymmärretään paremmin kuin meillä.

Koski kertoo, että M-yhtyeessä soittaa hänen lisäkseen neljä muusikkoa. Keikkapaikoilla kokoonpano työllistää lisäksi useita ihmisiä, lavahenkilökuntaa ja muuta väkeä. 

HUHTIKUUN LOPULLA saimme suruviestin säveltäjämestari Kaj Chydeniuksen (1939-2024) poismenosta. Minja Koskella on ollut suuri kunnia tehdä yhteistyöä Chydeniuksen kanssa. 

– Tieto Kajn kuolemasta pysäytti. Ehdimme tekemään töitä yhdessä yli 15 vuotta ja yhteistyömme oli todella antoisaa ja merkityksellistä. Kaj oli vaativa, mutta kannustava ja lämmin. Opin häneltä valtavasti. Kaj houkutteli laulajistaan vimmaa, herkkyyttä, huumoria. Hän vahvisti rakkautta runoon ja rohkaisi omalla tekemisellään ja olemisellaan. Ilman häntä en olisi lauluntekijä.

Koski kertoo, että onneksi ehti vielä nähdä Chydeniuksen kaksi kuukautta ennen hänen poismenoaan.

– Kova ikävä jäi. Onneksi hänen valtavan laajassa tuotannossa riittää laulettavaa ja kuunneltavaa. Laulut jäävät elämään!

Minja Koski kertoo säveltävänsä juuri parhaillaan musiikkia Veriruusut-esitykseen, joka saa ensi-iltansa Teatteri Vanha Jukossa 13. syyskuuta. 

– Olen teoksessa myös näyttelijänä viiden muun kollegan kanssa. Kyseessä on Anneli Kannon romaani, joka käsittelee sisällissotaa naisten näkökulmasta. Dramatisoinnin on tehnyt Jukon taiteellinen johtaja Esa-Matti Smolander, joka myös ohjaa esityksen. Valitsimme kyseisen teoksen tämän hetkisen poliittisen ilmapiiriin ja vastaikkainasettelun takia, toteaa Koski.

Artisti nimeltä M tähdittää myös Helsingissä toukokuun alkupuolella järjestettävää Sideways-festivaalia. Sinne tulee Kosken mukaan tavallisen kokoonpanon lisäksi erikoisuutena mediataiteilija, joka luo keikalle visuaalista taidetta. 

Kaikenlaisilla lavoilla viihtyvän Kosken mukaan klubikeikkojen vahvuus on intiimiys.

– Festarikeikoilla taas parasta on yleisöstä tarttuva energia ja voimakas yhteisöllisyyden kokemus. Pidän molemmista.

KUHMOSTA KOTOISIN olevan Minja Kosken ura on ollut tasapainottelua näyttelemisen ja musiikin välillä.

– Olen onnellinen, kun saan yhdistää työssäni musiikkia, teatteria ja liikettä. Olen myös ohjannut, leikannut ja välillä kuvannutkin omia musiikkivideoita ja laajentanut osaamistani moneen suuntaan. Indieartistina se on onneksi mahdollista. Kaikki tekeminen ruokkii toistaan ja jokaisesta prosessista valuu aina jotain hieman toiseen. Se on suuri rikkaus ja voimavara. Tasapaino on siis löytynyt erittäin hyvin. 

Kosken ensimmäinen M-artistina tekemä levy on tosiaan nimeltään Tehtaantyttö. Paljonko ”tehtaantyttöä” Minja Koskessa vielä on?

– Tehtaantyttö kuvastaa minulle ennen kaikkea juuriani, pikkukaupungissa kasvamista ja sen luomaa identiteettiä ja elämänasennetta. Ne kulkevat minussa vahvasti mukana varmasti elämäni loppuun asti.