Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Työmarkkinat eivät ole rikki – ne on rakennettu näin
05.07.2025 - 07:45
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen. Kuva: Fredrik Bäckman.
Avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut, mutta samaan aikaan hakijoita on enemmän kuin koskaan.
”Rakennusala on myönteinen signaali masentavien lukujen joukossa. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen dramaattista laskua selittävät etenkin hyvinvointialueiden mittavat säästöt, mutta toki myös alan yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet”, sanoo Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen.
Duunitorin tuore tilasto kertoo, että työpaikkailmoituksia julkaistiin alkuvuonna 2025 neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin – ja lähes puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Silti työnhakijoiden määrä on huipussaan.
Tammi–kesäkuussa Suomen suurimmalla työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin noin 175 000 työpaikkailmoitusta, mikä oli noin 24 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja peräti 47 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Avoimia työpaikkoja on todellisuudessa enemmän, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä.
Tämä ei ole sattumaa vaan osa järjestelmän logiikkaa. Kapitalismi ei tuota työtä ihmisille, vaan voittoa pääomalle. Työ on olemassa vain niin kauan kuin se kannattaa – ja kannattavuus määrittyy harvojen ehdoilla.
Rakennusalalla työpaikat vähenivät maltillisesti. Sosiaali- ja hoiva-alalla sekä terveydenhuollossa työpaikkojen määrä on romahtanut, kiitos hyvinvointialueiden leikkausten. Työtä kyllä olisi – mutta ei enää ihmisille, vaan algoritmeille, sopimuksille, kilpailutuksille.
Pääoma sopeuttaa, supistaa ja ulkoistaa – työväenluokka kantaa seuraukset. Työn pirstaloituminen, epävarmuus ja kilpailu eivät ole häiriöitä, vaan nyt hyrrää kapitalismin moottori. Se pitää työvoiman halvempana, hajautettuna, alisteisena. Vanha tarina saa taas uutta jatkoa; työttömyydestä tehdään yksilön häpeä, vaikka se on ihmisen ja luonnon riistoon perustuvan järjestelmän seuraus.
Samalla moni unohtaa, mitä työväenluokka tänään tarkoittaa. Se ei ole vain tehdassalin miesrivistö, vaan pätkätyöläinen, hoitaja, logistiikkatyöntekijä, siivooja, freelancetaiteilija – he, jotka eivät päätä työn tekemisen ehdoista. Nämä ihmiset ovat se porukka, jota ilman mikään ei pyöri.
Nämä alat työllistävät eniten
Näillä toimialoilla julkaistiin eniten työpaikkailmoituksia Duunitorilla tammi–kesäkuussa (suluissa muutosprosentti suhteessa vuoden takaiseen):
- Rakennusala: 22 600 ilmoitusta (–4 %)
- Sosiaali- ja hoiva-ala: 20 700 ilmoitusta (–43 %)
- Myynti- ja kaupan ala: 15 200 ilmoitusta (–22 %)
- Teollisuus ja teknologia: 14 100 ilmoitusta (–14 %)
- Julkinen sektori ja järjestöt: 13 000 ilmoitusta (–25 %)
- Ravintola- ja matkailuala: 11 500 ilmoitusta (–25 %)
- Terveydenhuolto: 7 500 ilmoitusta (–41 %)
- Asennus, huolto ja kunnossapito: 6 600 ilmoitusta (–21 %)
- Kuljetus, logistiikka ja liikenne: 6 400 ilmoitusta (–20 %)
- Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 5 800 ilmoitusta (–15 %)
Kapitalismi markkinoistaa työn, mutta ei takaa ihmisarvoista elämää. Tämä ei ole vain työllisyyskriisi – tämä on elämän ja vallan kriisi.
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
- ‹ edellinen
- 2 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.