Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Työmarkkinat eivät ole rikki – ne on rakennettu näin
05.07.2025 - 07:45
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen. Kuva: Fredrik Bäckman.
Avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut, mutta samaan aikaan hakijoita on enemmän kuin koskaan.
”Rakennusala on myönteinen signaali masentavien lukujen joukossa. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen dramaattista laskua selittävät etenkin hyvinvointialueiden mittavat säästöt, mutta toki myös alan yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet”, sanoo Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen.
Duunitorin tuore tilasto kertoo, että työpaikkailmoituksia julkaistiin alkuvuonna 2025 neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin – ja lähes puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Silti työnhakijoiden määrä on huipussaan.
Tammi–kesäkuussa Suomen suurimmalla työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin noin 175 000 työpaikkailmoitusta, mikä oli noin 24 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja peräti 47 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Avoimia työpaikkoja on todellisuudessa enemmän, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä.
Tämä ei ole sattumaa vaan osa järjestelmän logiikkaa. Kapitalismi ei tuota työtä ihmisille, vaan voittoa pääomalle. Työ on olemassa vain niin kauan kuin se kannattaa – ja kannattavuus määrittyy harvojen ehdoilla.
Rakennusalalla työpaikat vähenivät maltillisesti. Sosiaali- ja hoiva-alalla sekä terveydenhuollossa työpaikkojen määrä on romahtanut, kiitos hyvinvointialueiden leikkausten. Työtä kyllä olisi – mutta ei enää ihmisille, vaan algoritmeille, sopimuksille, kilpailutuksille.
Pääoma sopeuttaa, supistaa ja ulkoistaa – työväenluokka kantaa seuraukset. Työn pirstaloituminen, epävarmuus ja kilpailu eivät ole häiriöitä, vaan nyt hyrrää kapitalismin moottori. Se pitää työvoiman halvempana, hajautettuna, alisteisena. Vanha tarina saa taas uutta jatkoa; työttömyydestä tehdään yksilön häpeä, vaikka se on ihmisen ja luonnon riistoon perustuvan järjestelmän seuraus.
Samalla moni unohtaa, mitä työväenluokka tänään tarkoittaa. Se ei ole vain tehdassalin miesrivistö, vaan pätkätyöläinen, hoitaja, logistiikkatyöntekijä, siivooja, freelancetaiteilija – he, jotka eivät päätä työn tekemisen ehdoista. Nämä ihmiset ovat se porukka, jota ilman mikään ei pyöri.
Nämä alat työllistävät eniten
Näillä toimialoilla julkaistiin eniten työpaikkailmoituksia Duunitorilla tammi–kesäkuussa (suluissa muutosprosentti suhteessa vuoden takaiseen):
- Rakennusala: 22 600 ilmoitusta (–4 %)
- Sosiaali- ja hoiva-ala: 20 700 ilmoitusta (–43 %)
- Myynti- ja kaupan ala: 15 200 ilmoitusta (–22 %)
- Teollisuus ja teknologia: 14 100 ilmoitusta (–14 %)
- Julkinen sektori ja järjestöt: 13 000 ilmoitusta (–25 %)
- Ravintola- ja matkailuala: 11 500 ilmoitusta (–25 %)
- Terveydenhuolto: 7 500 ilmoitusta (–41 %)
- Asennus, huolto ja kunnossapito: 6 600 ilmoitusta (–21 %)
- Kuljetus, logistiikka ja liikenne: 6 400 ilmoitusta (–20 %)
- Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 5 800 ilmoitusta (–15 %)
Kapitalismi markkinoistaa työn, mutta ei takaa ihmisarvoista elämää. Tämä ei ole vain työllisyyskriisi – tämä on elämän ja vallan kriisi.
Kirjoittajan artikkelit
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
- ‹ edellinen
- 2 / 6
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
YK:n kestävän kehityksen konferenssi lupasi 3 500 miljardia euroa vuodessa, mutta jätti työväenluokan äänen kuulumattomiin. Kansalaisyhteiskunnan esitykset torjuttiin, ja päätösvalta jäi pääoman taskuihin. Kehitysyhteistyöstä on tullut sijoitusmarkkina, ei solidaarisuuden teko. Kapitalismi ei kehitä – se valikoi.
Ruotsin uusi translaki sallii juridisen sukupuolen vahvistamisen jo 16-vuotiaille, mutta Suomessa sukupuolen moninaisuus pysyy juridisesti näkymättömänä – erityisesti nuorilta ja muunsukupuolisilta. SKP:n varapuheenjohtaja Akira Siivonen ehdottaa kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa tai koko merkinnän poistamista, jotta yksilön oikeus itsemäärittelyyn ei jäisi binäärisen järjestelmän panttivangiksi. Kyse ei ole vain transihmisten asemasta, vaan laajemmin siitä, miten kapitalistinen valtio hallitsee kehoja, identiteettejä ja elämää – luokkarakenteiden ja kurinpidon kautta.