Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Työmarkkinat eivät ole rikki – ne on rakennettu näin
05.07.2025 - 07:45
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen. Kuva: Fredrik Bäckman.
Avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut, mutta samaan aikaan hakijoita on enemmän kuin koskaan.
”Rakennusala on myönteinen signaali masentavien lukujen joukossa. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen dramaattista laskua selittävät etenkin hyvinvointialueiden mittavat säästöt, mutta toki myös alan yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet”, sanoo Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen.
Duunitorin tuore tilasto kertoo, että työpaikkailmoituksia julkaistiin alkuvuonna 2025 neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin – ja lähes puolet vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Silti työnhakijoiden määrä on huipussaan.
Tammi–kesäkuussa Suomen suurimmalla työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin noin 175 000 työpaikkailmoitusta, mikä oli noin 24 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja peräti 47 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Avoimia työpaikkoja on todellisuudessa enemmän, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä.
Tämä ei ole sattumaa vaan osa järjestelmän logiikkaa. Kapitalismi ei tuota työtä ihmisille, vaan voittoa pääomalle. Työ on olemassa vain niin kauan kuin se kannattaa – ja kannattavuus määrittyy harvojen ehdoilla.
Rakennusalalla työpaikat vähenivät maltillisesti. Sosiaali- ja hoiva-alalla sekä terveydenhuollossa työpaikkojen määrä on romahtanut, kiitos hyvinvointialueiden leikkausten. Työtä kyllä olisi – mutta ei enää ihmisille, vaan algoritmeille, sopimuksille, kilpailutuksille.
Pääoma sopeuttaa, supistaa ja ulkoistaa – työväenluokka kantaa seuraukset. Työn pirstaloituminen, epävarmuus ja kilpailu eivät ole häiriöitä, vaan nyt hyrrää kapitalismin moottori. Se pitää työvoiman halvempana, hajautettuna, alisteisena. Vanha tarina saa taas uutta jatkoa; työttömyydestä tehdään yksilön häpeä, vaikka se on ihmisen ja luonnon riistoon perustuvan järjestelmän seuraus.
Samalla moni unohtaa, mitä työväenluokka tänään tarkoittaa. Se ei ole vain tehdassalin miesrivistö, vaan pätkätyöläinen, hoitaja, logistiikkatyöntekijä, siivooja, freelancetaiteilija – he, jotka eivät päätä työn tekemisen ehdoista. Nämä ihmiset ovat se porukka, jota ilman mikään ei pyöri.
Nämä alat työllistävät eniten
Näillä toimialoilla julkaistiin eniten työpaikkailmoituksia Duunitorilla tammi–kesäkuussa (suluissa muutosprosentti suhteessa vuoden takaiseen):
- Rakennusala: 22 600 ilmoitusta (–4 %)
- Sosiaali- ja hoiva-ala: 20 700 ilmoitusta (–43 %)
- Myynti- ja kaupan ala: 15 200 ilmoitusta (–22 %)
- Teollisuus ja teknologia: 14 100 ilmoitusta (–14 %)
- Julkinen sektori ja järjestöt: 13 000 ilmoitusta (–25 %)
- Ravintola- ja matkailuala: 11 500 ilmoitusta (–25 %)
- Terveydenhuolto: 7 500 ilmoitusta (–41 %)
- Asennus, huolto ja kunnossapito: 6 600 ilmoitusta (–21 %)
- Kuljetus, logistiikka ja liikenne: 6 400 ilmoitusta (–20 %)
- Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 5 800 ilmoitusta (–15 %)
Kapitalismi markkinoistaa työn, mutta ei takaa ihmisarvoista elämää. Tämä ei ole vain työllisyyskriisi – tämä on elämän ja vallan kriisi.
Kirjoittajan artikkelit
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
- ‹ edellinen
- 7 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Uutiset
Työn ja talouden tutkimus LABOREn (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) tuore talousennuste paljastaa Suomen talouden rakenteellisen jähmeyden. Yksityinen kulutus sakkaa, työttömyys jämähtää ja investoinnit suuntautuvat puolustukseen. Ennuste ei tarjoa pelastusta vaan paljastaa kapitalismin sisäisen ristiriidan. Tiedonantaja lukee rivien välistä – ja kysyy, missä on antikapitalistinen toiminta.
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Suomen Toimihenkilöiden Keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaatii Suomen hallitusta tunnustamaan Palestiinan valtion. Työväenliikkeen ääni kuuluu nyt myös kansainvälisessä ihmisoikeuskeskustelussa. Gazan sodan tragedia on nostanut esiin moraalisen velvollisuuden toimia. STTK:n mukaan Suomen ei tule jäädä sivustakatsojaksi.