Eläkeläisten työnteko pysähtyi – Eläketurvakeskuksen tilastot paljastavat käänteen
Työskentely eläkkeen rinnalla on Suomessa kasvanut tasaisesti parikymmentä vuotta, mutta nyt kehitys on taittunut. Eläkeiän nousu ja heikko suhdanne ovat pysäyttäneet pitkän kasvun. Työelämä houkuttelee edelleen erityisesti korkeakoulutettuja ja parempituloisia, mutta tilastot paljastavat myös luokkasuhteiden jännitteet.
Eläkeiän nousu ja suhdanteet pysäyttivät kasvun
”Viime vuoden lopussa teki töitä 81 000 vanhuuseläkeläistä. Määrä laski muutamalla tuhannella edellisvuodesta. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ja työssä jatketaan entistä pidempään, eläkkeellä työskentely vähenee”, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksen (ETK) tiedotteessa (15.12.2025).
Kanniston mukaan pitkäksi venynyt taantuma on heikentänyt työllisyyttä koko väestössä mikä vaikuttaa myös eläkeläisten työmahdollisuuksiin. ”Huonoksi tilannetta ei kuitenkaan voi väittää”, sanoo Kannisto.
ETK:n tilastot osoittavat, että yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen noussut. Kanniston mukaan Suomessa on merkittävä työvoimapotentiaali 65–70-vuotiaissa. ”Tässä ikäryhmässä on sekä työuran pidentäjiä että työtä tekeviä eläkeläisiä. Tämän ikäryhmän työnteko on avainasemassa, jos ikääntyneet halutaan pitää työmarkkinoilla”, sanoo Kannisto.
Ikäryhmien erot näkyvät selvästi: 65–68-vuotiaista käy töissä 7 000–8 000 henkilöä. ”Vuonna 2024 alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden ajan”, sanoo Kannisto.
Vanhemmissa ikäluokissa työskentely on harvinaisempaa: 80-vuotiaista enää noin tuhat jatkaa työntekoa.
Tulorakenne muuttuu – työssä jatkavat johtajat ja parempituloiset
Erikoistutkija Anu Polvisen mukaan vuonna 2023 joka viides vanhuuseläkkeinen sai palkka- tai yrittäjätuloja vähintään 500 euroa vuodessa ja lähes joka kymmenes sai työskentelystä tuloja yli 10 000 euroa.
”Palkka- ja yrittäjätulojen osuus eläkeläisten bruttotuloista on kasvanut. Vuonna 2023 työskentelystä saatavien tulojen osuus oli keskimäärin neljännes, kun taas vuonna 2010 vastaava osuus oli noin viidennes, kun tarkastellaan yli 500 euroa vuodessa työtuloja saaneita”, sanoo Polvinen.
Polvisen mukaan vanhuuseläkkeellä työskentelevät muita useammin korkeammin koulutetut ja parempituloiset. ”Suurin osa käy työssä muiden kuin taloudellisten syiden vuoksi, vaikka lisätuloillakin on merkitystä. Reilun vuosikymmenen aikana työssäkäynti on kasvanut kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti keskiasteen koulutuksen suorittaneilla ja keskituloisilla”, sanoo Polvinen. Ammattiryhmistä yleisimmin työskentelevät johtajat, erityisasiantuntijat, maanviljelijät ja yrittäjät.
Eläkkeellä työskentelystä kertyy myös uutta eläkettä: 1,5 prosenttia vuosiansiosta. Uusi eläke pitää hakea erikseen, ja sen saa maksuun, kun eläkevakuuttamisen yläikäraja täyttyy. Tämä ikäraja on ensi vuonna 69 vuotta. Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkaa, mikä edellyttää kahta verokorttia – toista eläkettä ja toista palkkaa varten.
Tilastot paljastavat, että työssä jatkavat ennen kaikkea ne, joilla on valmiiksi vahvempi asema työmarkkinoilla: johtajat, yrittäjät ja erityisasiantuntijat. Työväenluokan eläkeläiset joutuvat kantamaan taantuman ja eläkeiän nousun seuraukset raskaammin, kun taas pääomaa hallitsevat ryhmät kykenevät jatkamaan työskentelyä ja kasvattamaan tulojaan.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!